Tuomarin salailuyritys ja salaamisen salaaminen

Airi Hukkanen 1   Airi Hukkanen 2   Airi Hukkanen 3   Airi Hukkanen 4

Tämän jutun koko salakuunteluaineisto oli käräjätuomarina Vantaan käräjäoikeudessa maanantaina 18. kesäkuuta 2007 asiassa R07/276 toimineen, Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin, rouva/neiti Eija Larinkosken esityksen mukaan julkinen oikeudenkäyntiin saakka. Kuitenkin oikeudenkäynnin aikana 18.6.2007 hän ilmoitti salaavansa aineiston tässä istunnossa, esitti sitten salaamisrituaalinsa mutta jätti kertomatta salaamisesta tuomiossaan 07/1791 2.7.2007. Salaa tehty nauhoitus ja siitä kirjoitettu teksti ovat siksi edelleenkin julkisia eivätkä salaisia. Näiltä osin oikeudenkäynnin suullinen sisältö ja kirjallinen tuomio eivät vastaa toisiaan lainkaan, vaan rouva/neiti Larinkoski esittää oikeudenkäynnin tapahtumat tuomiossaan tietoisesti tosiasioiden vastaisesti.

Tuomio on siten täysin perusteeton. Tämä ilmenee oikeudenkäynnistä 18.6.2007 tehdystä nauhoituksesta eikä rouva/neiti Larinkoskella ole käytettävissään mitään laillista keinoa, jolla hänen julkiseksi saattamansa aineisto voisi muuttua salaiseksi. Rouva/neiti Larinkoski kuitenkin salasi tuomiossaan salanauhoittajan 39 minuuttia kestäneen salakuulemisen, jonka olemassaoloa olin itsekin todistamassa. Tuomiosta ei ilmene millään tavoin, että oikeudenkäynti oli osittain salainen eikä, kuultiinko syytettynä ollutta salanauhoittajaa oikeudenkäynnissä ja sanoiko hän itse mitään. Toisin sanoen, oikeudenkäynnin salaisten osien olemassaolo salattiin niin hyvin, että niistä ei mainita sanallakaan mutta salatuksi väitetty salakuunteluaineisto oli ja on kokonaan julkinen.

Tuomari valehtelee ja puolustaa yhteistyökumppaneitaan

Tuomiossaan rouva/neiti Larinkoski esitti tahallisesti täysin vääriä tietoja salanauhoitusten yleisyydestä ja väitti, että nyt tehty salanauhoitus olisi poikkeuksellinen teko, josta pitäisi siksi antaa kova tuomio. Tosiasiassa asianajajat nauhoittavat yleisesti tuomarin, lautamiesten ja sihteerin keskusteluja, vaikka eivät julkisesti myönnäkään tekevänsä tätä itse. Käräjäoikeudet ovat myös järjestäneet olosuhteet siten, että nauhoittaminen on helppoa, sillä asianajajat saavat säilyttää tavaroitaan oikeussalissa myös istuntojen salailuosuuksien aikana eikä tuomareilla edes olisi asiantuntemusta etsiä sormenpäätä pienempiä laitteita, joita metallinpaljastimetkaan eivät havaitse.

Suojautuminen tällaiselta salakuuntelulta on myös tarpeetonta, koska Suomen asianajajaliiton jäsenet tekevät rahastustarkoituksessa yhteistyötä tuomareiden kanssa ja sekä tuomarit että asianajajat ovat kaikki voimakkaasti toisistaan riippuvaisia. Salaisten nauhoitusten tarkoitus on ainoastaan helpottaa asianajajien työtä eikä paljastaa tuomareiden väärinkäytöksiä, joista asianajajat ovat hyvin selvillä. Jos asianajaja haluaa pysyä etujärjestönsä jäsenenä ja pitää 200 euroa tunnilta tuottavan rahastusautomaattinsa jatkuvasti käynnissä, hän ei voi kertoa huijarituomareista kenellekään. Yhteisiä rahastusjärjestelyjä hoitavat tuomarit ja asianajajat ovat rikoskumppaneita.

Tuomareiden huijausjärjestelmä tulee kalliiksi

Tuomareiden ja lautamiesten juonittelun sekä osaamattomuuden salaamista koskeva lainsäädäntö on peräisin 1700-luvulta. Nytkin syyttäjä Tom Söderlund esitti totisella naamalla, että salailu on arvokasta, "erittäin tärkeä yleinen etu" ja että "oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden turvaaminen" perustuu erityisesti salailuun, koska salailua on jatkettu jo melkein 300 vuotta. Tuomiossaan rouva/neiti Eija Larinkoski esittää salakuunteluun viitaten vastaavasti, että "Neuvottelujen julki tuleminen on omiaan vaarantamaan tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Tekoa on siksi pidettävä vakavana."

Asia on juuri päinvastoin, kuin herra Söderlund ja rouva/neiti Larinkoski esittävät yhteistuumin viranomaisrikollisten suojelemiseksi. On erityisen tärkeää, että oikeuden jäsenten osaamattomuutta ja juonitteluja oikeudenkäynnin jonkin osapuolen eduksi ja toisen vahingoksi ei päästä kätkemään, vaikka viranomaisrikolliset ovatkin saaneet huijata suomalaisia satojen vuosien ajan. Oikeudenkäynneissä ei selviä esimerkiksi kumpi jonkin riidan osapuolista oli oikeassa, vaan kenen etua tuomari ajoi.

Viranomaisrikollisten uhrit joutuvat maksamaan tällaisista huijauksista nykyisin muutamia tuhansia tai muutamia kymmeniä tuhansia euroja mutta onpa joiltakin mennyt asunto ja satakin tuhatta euroa. Suomalaisilla ei ole oikeusturvaa. Airi Hukkasen tapaus osoittaa selvästi, mitä viranomaisrikolliset tekevät piilossa julkisuudelta.

Salailun syynä myös osaamattomuuden piilottelu

Tuomarin ja lautamiesten lisäksi oikeudessa tekevät tosiasiallisia päätöksiä lain vastaisesti myös poliisi, syyttäjä, verottaja, sosiaaliviranomainen, ulosottaja, tuomarin kaveri ja tuomarin yrityskumppani. Tiedän sellaisenkin oikeudenkäynnin, jossa tuomarinainen käytti koko istunnon ajan apunaan "tavallista suomalaista miestä" kertomaan mitä tuomarin pitää kulloinkin sanoa, koska naistenlehtikeskeisessä maailmassa elävä tuomari ei itse ymmärtänyt käsiteltävänään olleesta asiasta omankaan käsityksensä mukaan mitään.

Salailun sijasta oikeuden jäsenten neuvottelujen tulee olla kokonaan julkisia ja täydellisesti dokumentoituja, jotta väärinkäytöksistä sekä osaamattomista ja oikeuteen kuulumattomista tuomiovallan väärinkäyttäjistä päästään eroon. Tilanne on siis muuttunut siten, että kun aikaisempina vuosisatoina oikeudenkäynnin puolueettomuuteen pyrittiin tuomiovallan käyttäjien ja näiden toimenpiteiden kätkemisellä, nykyisin kansalaiset voivat suojautua huijarituomareilta ainoastaan julkisuuden keinoin.

Kansalaisten kokonaan itse järjestämän valvonnan tärkeyttä korostaa lautamiesten voimakas vähentäminen käräjäoikeuksista. Ketään muita valvojia kuin minä, sinä ja ne muut, jotka saamme mukaan, ei enää ole. Meillä on kuitenkin eräs vahva tukija. Häneen voi varmasti luottaa suurimmassakin hädässä eikä hän katoa koskaan keskuudestamme, vaikka hän asemansa vuoksi ei voi osallistua näkyvään toimintaan.

Syyttäjä kertoo miksi korruptiota tarvitaan

Jumala on ollut aina läsnä oikeussaleissa ja siksi katson juuri tässä kohdassa tarpeelliseksi vedota korkeisiin hengellisiin voimiin, kuten kaikissa ylevän isänmaallisissa kirjoituksissa on tapana. Perkele! Syyttäjä Tom Söderlundin kaikkein tärkeimmäksi ilmoittaman asian, "oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi" ja häntä tukevan käräjätuomarin, rouva/neiti Eija Larinkosken "riippumattomuuden ja puolueettomuuden" ylläpitämiseksi emme tarvitse arvokkuudella kuorrutettuja pönöttäviä juonittelijoita ja huijareita, jotka suojelevat toinen toisiaan, vaan rehellisyyttä!

Viranomaisrikollisuus on Suomen suurin yhteiskunnallinen ongelma. Suomi on valtio, jonka oikeuslaitos on todettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuoden 2006 tilastojen perustella Euroopan huonoimmaksi ja Transparency Internationalin Corruption Barometer 2003 -tutkimuksessa maailman neljänneksi huonoimmaksi. Esitetty kysymys oli seuraava: "If you had a magic wand and you could eliminate corruption from one of the following institutions, what would your first choice be?" Tutkittujen maiden joukossa vain Perun, Indonesian ja Kamerunin kansalaiset pitivät oikeuslaitostaan muihin viranomaisiin verrattuna suurempana ongelmana kuin suomalaiset omaansa.

Suomalaisten omien kokemusten mukaan siis oikeuslaitos on Suomen viranomaisista pahiten korruptoitunut mutta tämä näkyy vain harvoin korruptiotutkimuksissa. Syynä on kansainvälinen käytäntö mitata korruptiota kansalaisten viranomaisrikollisille maksaman rahan määrällä. Koska suomalaisten viranomaisrikollisten uhrit eivät maksa virkamiehille suoraan, vaan suurin osa rahoista otetaan verovaroista ja viranomaisrikolliset ottavat loput väkivalloin piilossa julkisuudelta, Suomi näyttää maailman vähiten korruptoituneelta maalta. Todellisuudessa Suomi kuuluu maailman kaikkein korruptoituneimpien maiden joukkoon.

Kansainvälisissä lakimiespiireissä Suomea ei pidetä oikeusvaltiona, Suomessa ei ole edes perustuslakituomioistuinta ja Suomessa viranomaiset saavat rikkoa lakia. Olkoon tämä se ajankohta, jolloin kansalaiset alkavat laittaa viranomaisrikollisia kuriin yhteisvoimin.

Helsingin sanomat korruptioketjun osana

Jokainen voi osallistua taisteluun viranomaisrikollisuutta vastaan ja auttaa viranomaisrikollisten uhreja, sillä suomalaisten oikeusturva on kiinni oikeudenkäyntien yleisöstä. Valistuneista, itsenäisistä ja rohkeista kuulijoista, jotka käyvät valvomassa oikeudenkäyntejä ja kertovat muille mitä todella tapahtui. Sinusta ja minusta ja heistä, jotka lähtevät mukaamme. Muut eivät ehkä vielä tunne viranomaisrikollisuutta, he pelkäävät, heitä painostetaan, he eivät ymmärrä, he ovat välinpitämättömiä tai heidän jokin kuviteltu oma etunsa estää heitä näkemästä.

Innokkaana aloittelevat uudetkaan toimittajat eivät voi kertoa suurista väärinkäytöksistä, koska heidän esimiehensä kieltävät heitä kertomasta kuinka asiat ovat. Toimittajien tehtäväksi onkin oman etunsa vuoksi muodostunut yhteiskunnan pitäminen pystyssä harhaluuloja vahvistamalla ja vain muutamat harvat toimittajat pystyvät hankkimaan elantonsa laittoman yhteiskunnan ulkopuolelta.

Airi Hukkasen salakuuntelujuttu on hyvä esimerkki, joka osoittaa, kuinka arvonsa ja kunniansa voi joutua myymään rahasta ja kuinka kokonaisia ihmisiä voi ostaa. Kun viranomaisrikollisten uhri sai tuomarin kiinni huijauksesta, jonka käräjäoikeuden laamannikin oli kirjallisesti joutunut myöntämään todeksi, Helsingin sanomat otsikoi ja kirjoitti rikollisen paljastaneen miehen oikeudenkäynnistä seuraavasti:

"Oikeuden neuvotteluja nauhoittaneelle sakot salakuuntelusta. Mies yritti osoittaa huoltajuuskiistan tuomarin puolueelliseksi. Oikeus piti uskottavana, että tuomarille ja sihteerille on aiheutunut tapauksesta henkistä kärsimystä".

Tästäkö tässä oli kyse? Oliko toimittaja heikko, oliko usean maan viranomaisrikollisista riippuvainen lehti vahva, vai satiiriako Helsingin sanomat tarjoaa uutisena? "Rivien välistä lukemisen taito" on sekä television katsojalle että Helsingin sanomien lukijalle yhtä tärkeää nykyisessä Suomessa kuin menneen ajan Neuvostoliitossa.

Tuomari valehtelee julkisesti

Kerron lisää pieniä asioita. Rikollisen salanauhoituksella paljastaneen miehen oikeudenkäynnissä Vantaalla 18.6.2007 saatiin kuulla selviä viranomaisvalheita ja valheita löytyy tuomiostakin. Tuomiossaan rouva/neiti Larinkoski esitti tosiasiana, että rouva Hukkasta oli uhattu, vaikka sellaista ei osoitettu tapahtuneen eikä kukaan koko oikeudenkäynnin aikana edes väittänyt, että sellaista olisi tapahtunut. Rouva Hukkanen ainoastaan kuvaili tuntemuksiaan kyynelehtien mutta hän ei väittänyt, että häntä olisi vielä uhattu.

Toinen rouva/neiti Larinkosken selvä valhe oli, että Hukkasen todisteluun olisi kuulunut "internetistä tulostettu sivusto", jolla tarkoitettiin internetin työpöytäni koko sisältöä osoitteessa anttalainen.com. "Sivustoa" ei oltu tulostettu ainakaan oikeudelle, vaan yhdestä työpöytäni sivusta oli kopioitu muutamia lauseita siten, että "sivuston" sisällöstä annettiin tahallisesti täysin väärä käsitys, jotta Hukkasen kärsimysten olisi voitu osoittaa johtuvan salakuuntelusta. Tämä ei ole mikään "sivusto" eikä julkaisupaikka, vaan usean sadan sivun laajuinen internetin työpöytäni, jonne kuka tahansa saa kurkistaa. Kukaan ei kuitenkaan pakota rouva Hukkasta kurkistelemaan tänne eikä puhelinluetteloihin, joiden tiedot saivat Hukkasen tuntemaan itsensä uhatuksi. Itse olin oikeudenkäynnissä yleisöä enkä millään tavoin osallinen tapahtumiin, vaikka rouva Hukkanen esittikin kirjoituksiani todistusaineistona erikoisella tavalla tahallisesti vääristellen ja tuomarina toiminut rouva/neiti Larinkoski vääristeli lisää.

Rouva/neiti Larinkosken Helsingin sanomiin asti saattama väite, että olisin "nimitellyt" rouva Hukkasta rikolliseksi, on sekin tahallisesti virheellinen. En ollut edes "nimittänyt" Hukkasta rikolliseksi, vaan olin osoittanut kirjallisiin dokumentteihin perustuvan tosiasian, että Vantaan käräjäoikeuden käräjätuomari Airi Hukkanen on viranomaisrikollisuuden määritelmän perusteella viranomaisrikollinen. Tämä on ainoa oikea määritelmä, koska olen sanan ensimmäinen käyttäjä internetissä ja siten se henkilö, jota voidaan tällä perusteella pitää käsitteen luojana. Sanan "viranomaisrikollinen" lyhyt muoto on "rikollinen" samoin kuin "joulupukki" on "pukki" eikä sanan käyttäjä ja erityisesti sanan määritelmän luoja syyllisty mihinkään laittomaan tekoon käyttäessään itse luomaansa käsitettä, jota laki ei tunne. Olen käsitellyt viranomaisrikollisuutta enkä rikollisuutta.

Vantaan käräjäoikeuden käräjätuomari Airi Hukkanen on kiistatta viranomaisrikollinen, eli lyhyesti sanottuna rikollinen. Olen pyytänyt tämän tosiasian ilmaisemiseen kirjallisesti luvan sekä Vantaan käräjäoikeudelta että käräjätuomari Airi Hukkaselta eikä kummallakaan ole ollut Hukkasen rikollisuudesta vähäisintäkään huomauttamista. Joka muuta väittää, osoittakoon, ettei asia ole niin, kuin se on.

Onko kukaan nähnyt koskaan rehellistä käräjätuomaria?

On ikävää kertoa, että työtään tekevät käräjätuomarit valehtelevat mutta tämäkin käräjätuomari valehtelee ja jäi siitä kiinni itse allekirjoittamallaan paperilla. Onko kukaan nähnyt koskaan rehellistä käräjätuomaria? Erityisen vakavaksi rouva/neiti Larinkosken esittämät valheet tekee, että tuomiosta on virheellisesti pääteltävissä minun uhanneen rouva Hukkasta. Tuomarin tehtävä ei ole esittää valheita viranomaisrikollisten suojelemiseksi ja rahan keräämiseksi toiselle tuomarille. En ole uhannut Hukkasta enkä ketään muutakaan mutta lakia ja ihmisoikeuksia rikkovan viranomaisrikollisten liigan aion kaataa aivan muunlaisin keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen oikeuslaitosta, jossa uhriaan siaksi kutsunut käräjätuomari Airi Hukkanen ei ole kovin tärkeä henkilö.

Tuomarina tässä salakuunteluasiassa toiminut Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari, rouva/neiti Eija Larinkoski siis esitti oikeudenkäynnin pääkohdat ja eräät yksityiskohdat tuomiossaan tahallisesti ja tarkoitushakuisesti toisin kuin ne ovat sekä jätti salakuunteluaineiston julkiseksi. Tuomio on täysin perusteeton, sillä tuomarin itse julkiseksi määrittelemät tiedot eivät voi olla samanaikaisesti salaisia. Lautamiehinä toimivat Maarit Lehtonen, Heikki Kautiainen ja Antti Pyylampi.

Airi Hukkanen 1   Airi Hukkanen 2   Airi Hukkanen 3   Airi Hukkanen 4

Sivun alku