Käräjätuomari, oikeusavustaja Jaakko Pankakoski -- Helvetin rikollinen

Sivu1 | Sivu 2 | Sivu 3

Kerron tällä sivulla kuinka Porvoon käräjäoikeuden ylimääräinen käräjätuomari, Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin viraton sijainen, Helsingin oikeusaputoimiston oikeusavustaja, herra Jaakko Pankakoski muuttui "Helvetin rikolliseksi". Tämän loistokkaan urakierron viimeisimmät vaiheet toteutuivat herra Pankakosken omasta tahdosta ja ne saivat alkunsa hänen omasta aloitteestaan.

Innoittajana matkalle rikolliseksi Helvettiin olivat erään helsinkiläisen pariskunnan rahat, joita herra Pankakoski tavoitteli hyvin erikoisin keinoin. Kuollut myi kiinteistön, rahat katosivat ja paperit katosivat. Herra Jaakko Pankakoskesta tuli Helvetin rikollinen kun hän järjesti näytösoikeudenkäynnin aikaisempien tekojensa peittelemiseksi ja rahastaakseen pariskuntaa epäillyn kunniansa katoamisesta. Peittelyn rahastushinta oli noin 300 euroa tunnilta.

Sivun lopussa selviää mitä tarkoittaa käräjätuomarin kunniaa ilmentävä "Helvetin rikollinen". Tämä on joka tapauksessa aivan eri asia kuin kirjalliseen esitykseen huonosti sopiva "helvetin rikollinen". Herra Pankakoski on lisäksi myöntänyt julkisesti, että häntä on kutsuttu myös nimillä "rotta, varas, roisto, huijari" ja erityisen usein nimellä "rikollinen". Minun tietääkseni hän ei kuitenkaan ole "hanhikukko".

Seuraavassa on ensin kutsu näytösoikeudenkäyntiin ja sitten tämän tilaisuuden erikoinen sisältö. Myös puheenjohtajana toiminut käräjätuomari myönsi näytösoikeudenkäynnin aikana, että tilaisuus ei ollut oikeuden istunto, vaan "keskustelu".

Tämän sivun sisältö edustaa mahdollisimman tarkasti asioista näytösoikeudenkäynnissä saatua käsitystä. Läsnäolijan saama käsitys ja näytösoikeudenkäynnissä annettavaksi tarkoitettu käsitys olivat kuitenkin keskenään hieman erilaiset. Asioiden vääristely ei siis aina onnistu yhteisesitykseen kokoontuneelta tuomarijoukoltakaan odotetulla tavalla, vaikka he ovat oman alansa ammattilaisia...

Osallistumiskutsu näytösoikeudenkäyntiin

Keskiviikkona 13.12.2006 järjestetään Helsingin käräjäoikeudessa "käräjätuomarin kunnian loukkaamista" koskeva oikeudenkäynti, jonka osapuolet ovat Wikström ja Pankakoski. Oikeudenkäynnissä saattaa selvitä johtuuko tuomarin kunniallisuusvaje hänen toiseksi tärkeimmän elimensä virheellisestä toiminnasta, missä tuo elin tarkasti sijaitsee ja voidaanko epäiltyä sairautta pitää tuomarien ammattitautina. Tässä asiassa virhe ei ole virhe. Ei edes "Error 404". Ennakkotietojen mukaan esitys alkaa klo 10 Salmisaaren käräjätalossa eli uskottelukielellä "oikeustalossa" osoitteessa Porkkalankatu 13. Helsingin käräjäoikeus ja sen käräjätalo ovat Lauttasaaren siltojen välissä voimalaitoksen lähellä, tarkasti kaapelitehtaan kohdalla kadun toisella puolella. Käräjäoikeuden puhelinnumero on 0103644200. Yleisön toivotaan saapuvan paikalle runsaslukuisena seuraamaan kuinka oikeus päättää itse omasta kunniastaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Asu vapaa. Ei omia eväitä eikä mellakkavarusteita.

Tarkennuksena kerrottakoon, että minua ei syytetty, vaikka olenkin saanut sekä Espoon että Helsingin käräjäoikeudessa työskenteleviä viranomaisrikollisia kuten käräjätuomareita kiinni tahallisesta ja toistuvasta lain sekä ihmisoikeuksien rikkomisesta.

Osa juonittelevista, rähinöivistä ja malttinsa menettäneistä viranomaisrikollisista on joutunut niin pahaan umpikujaan, että itsensä pussiin puhuttuaan heillä ei ole ollut enää muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa tekonsa kirjallisesti. Muutamat taas ovat paljastumisen uhatessa alkaneet pakoilla ja lyödä tehtäviään laimin sekä jääneet siitä kiinni.

Viranomaisrikollisuuden määritelmä kertoo, että viranomaisrikollisuus on erittäin vakava järjestäytyneen rikollisuuden muoto. Tarkoitukseni on saada viranomaisrikolliset kaltereiden taakse.

Kunnian loukkaaminen. Näytösoikeudenkäynti 13.12.2006

Olin itse paikalla viranomaisrikollisuuteen perehtyneenä kuulijana Helsingin käräjäoikeudessa 13.12.2006 koko istunnon ajan klo 10-15:25. Tällöin sain asioista seuraavanlaisen käsityksen.

Käräjätuomarin sijaisena aikaisemmin toiminut herra Jaakko Pankakoski vaati Wikströmin pariskunnalta korvausta väitetyn kunniansa loukkaamisesta. Rahaa vaatiessaan herra Pankakoski oli jo vajonnut oikeusaputoimiston rivityöntekijäksi, koska hänelle ei löytynyt käräjäoikeudesta vakituista virkaa. Myös sijaisuus käräjätuomarina oli jäänyt aivan lyhytaikaiseksi eikä herra Pankakoskella ollut enää mitään kunnollista keinoa, jolla hän olisi voinut osoittaa suuruutensa.

Alalla, jossa käräjätuomarinkin ammattia pidetään epäonnistumisena sekä henkisesti että taloudellisesti, herra Jaakko Pankakosken kokema kohtalo vajota sosiaalipalveluiden pariin ei ole kadehdittava. Herra Pankakoski ei ole enää nuori mies, eikä hänelle ehkä enää koskaan tule uutta tilaisuutta käyttää valtaansa muita kuin kaikkein heikoimpia kohtaan. Helsingin oikeusaputoimisto on eräänlainen sosiaalitoimiston jatke, jonka työntekijät osaavat rähistä vieläkin tyylittömämmin kuin heidän äänekkäimmät asiakkaansa.

Syy käräjätuomariksi pyrkineen herra Pankakosken ongelmiin vaikutti olevan hänen sopimattomuutensa käräjätuomariksi. Tämä oli ilmennyt esimerkiksi siten, että herra Pankakoski oli aikaisemmin Wikströmin pariskunnan perintöasiaa käräjätuomarina käsitellessään menetellyt tahallisen virheellisesti ja onnistunut täten hävittämään velattoman kuolinpesän koko sisällön. Omaisuuden hävittäminen oli toteutettu esimerkiksi siten, että papereita oli kadonnut oikeudessa, toisia papereita ei pyynnöistä huolimatta oltu luovutettu, kuollut oli laitettu myymään kiinteistö eikä epämieluisia todisteita ollut saanut esittää oikeudenkäynnissä, jossa herra Pankakoski ratkaisi asiat yksin.

Sen jälkeen kun omaisuus oli hävitetty, kävi kuitenkin niin, että Wikströmin pariskunta kohtasi herra Pankakosken Helsingissä. Toinen näistä kohtaamisista tapahtui kadulla ja toinen kaupassa. Näissä kohtaamisissa herra Pankakoski sanoi häntä kuvaillun ulkonäköön viittaavalla sanalla "rotta" ja lisäksi hän mainitsi sanat "varas, roisto, huijari" ja "rikollinen". Tämäkin on ihan totta, sillä kuulin ja havaitsin asioiden olevan juuri niin kuin herra Pankakoski kertoi.

Herra Pankakoski ei kiistänyt, että häntä oli pyydetty keskustelemaan teoistaan asiallisesti esimerkiksi kahvilassa istuen ja että hänelle oli myös neuvottelutarkoituksessa kuvailtu hänen tekojaan, joiden todenperäisyyden perusteella häntä pitäisi hänen omasta mielestään kutsua "rikolliseksi", kuten herra Pankakoski kertoi oikeudessa omin sanoin ja omasta aloitteestaan. Tuo sana "rikollinen" olikin erityisen tärkeä herra Pankakoskelle eikä hän välittänyt muista häntä tai hänen tekojaan kuvailevista sanoista kuten "rotta, varas, roisto" ja "huijari".

Vaikka herra Pankakoski on harmautta korostava totinen mies, keskusteluun hänen rikollisuudestaan vaikutti liittyvän voitonriemuisuutta. Tämä ilmeni näytösoikeudenkäynnin aikana esimerkiksi siten, että tällä entisellä työpaikallaan muiden käräjätuomareiden tutussa ja turvallisessa seurassa, herra Pankakoskella oli varaa naureskella rikollisuudelle. Juuri tällaisessa Helsingin käräjäoikeuden istuntosalissa hän oli kerran onnellisina aikoinaan tuntenut suuruutensa kun hänellä käräjätuomarin sijaisena vielä oli lain määräykset ylittävää omaa valtaa kenen tahansa kurittamiseksi. Vallan kadottua, herra Jaakko Pankakoski saattoi kuitenkin edelleen turvautua viranomaisrikollisten liigaan, sillä sosiaalipalveluiden pariin vajonneen entisen apurin kunnialla voi vieläkin yrittää rahastaa.

Rikollisuusasian todistamiseksi herra Pankakoski oli hankkinut kolme todistajaa, joista ilmoituksen mukaan yksi oli entinen poliisi, toinen käräjätuomari ja kolmas kaupan myyjä. Herra Pankakosken käräjätuomarin kunniaa olivat siten käsittelemässä hänen itsensä lisäksi juuri tämän istunnon puheenjohtajana toiminut käräjätuomari, todistajaksi asetettu kolmas käräjätuomari, oikeuden puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin avustaja -- joka käytännön mukaisesti on ilmeisesti tuleva käräjätuomari -- puhelimessa väitteensä esittänyt huonokuuloinen entinen poliisi, jonka ei tarvinnut tulla paikalle normaalin todistajan tapaan eikä muutenkaan osoittaa kuka hän on sekä syyttäjä ja mustaviiksinen mies, jonka käskystä istunto välillä keskeytettiin ja joka ei pyydettäessä kertonut nimeään ja asemaansa. Myös tämän istunnon puheenjohtajana toiminut käräjätuomari ja hänen avustajansa jättivät kertomatta istunnon alussa keitä he ovat. Yhdenkään henkilön ei tarvinnut todistaa henkilöllisyyttään millään tavalla, joten kuulijat eivät mitenkään voineet saada selville, keitä esimerkiksi todistajat todellisuudessa olivat. Kuulijat mukaanlukien paikalla oli 18 henkilöä, joista ainakin kolme oli viranomaisrikollisten toimintatapoja hyvin tuntevaa ja niistä kirjoittanutta henkilöä.

Näytösoikeudenkäynnin keskeydyttyä mustaviiksisen miehen käskyn vuoksi, nimeltään tuntematon syyttäjä esitti käräjäoikeuden toimintatapojen kannalta erityisen mielenkiintoisen kysymyksen kahdelle näytöstä seuraamaan saapuneelle kuulijalle:

- Keitäs te olette?

Kysymys oli aiheeton. Syyttäjää kiinnostaneet henkilöt kieltäytyivät kertomasta nimeään, sillä tämän näytösoikeudenkäynnin aiheena Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkona 13.12.2006 klo 10-15:25 oli oikean käräjätuomarin sijaisena aikaisemmin toimineen herra Jaakko Pankakosken väitetyn kunnian loukkaaminen sen jälkeen kun hän toiminnallaan käräjätuomarin sijaisena oli ensin onnistunut hävittämään kunnian loukkaamisesta syytettyyn Wikströmin pariskuntaan liittyvän kuolinpesän koko sisällön.

Todistajien lausuntojen mukaan Wikströmin pariskunta oli kutsunut herra Pankakoskea rikolliseksi niin, että kahdentoista vuoden aikana tasan yksi henkilö oli saanut kuulla herra Jaakko Pankakosken olevan rikollinen. Tämä ainoa henkilö oli todistajaksi valittu, herra Jaakko Pankakosken työtoverinaan tunteva käräjätuomari, joka ilmoitti, että hänen mielestään herra Pankakoskea oli kutsunut rikolliseksi jokin humalaiselta vaikuttanut tai todistajan käsityksen mukaan muuten vähäpätöisenä pidettävä henkilö, jonka sanoilla ei ole mitään merkitystä. Toisin sanoen, todistajaksi valittu käräjätuomari syyllistyi tässä kunnian loukkaamisesta epäillyn henkilön ilmeiseen kunnian loukkaamiseen oikeussalissa.

Toisin kuin oikeussalissa juuri syntyneessä kunnianloukkausasiassa, todistajien lausunnon mukaan kadulla ja kaupassa kehittyneissä riitatilanteissa rikollisesta mahdollisesti kuulleet henkilöt eivät saaneet tietää, että jokin nimeltään tai ammatiltaan mainittu henkilö -- kuten esimerkiksi herra Jaakko Pankakoski tai jokin tuntematon käräjätuomari -- oli rikollinen, vaan että kyse oli humalaisten tavallisesta riitelystä ilman nimiä, ammatteja ja tunnistettavuutta. Todistajana esiintynyt malmilaisen kaupan myyjä kertoikin, että Malmilla on riidelty usein kadulla, minkä helsinkiläiset ja ulkopaikkakuntalaisetkin ovat tienneet Malmiin liittyväksi, yleisesti tunnetuksi tosiasiaksi jo vuosikymmenien ajan.

Koko näytösoikeudenkäynnin aikana yli viidessä tunnissa ei osattu esittää mitään muuta näyttöä eikä edes väitettä, että joku olisi kutsunut Jaakko Pankakoski -nimistä henkilöä tai edes tuntematonta käräjätuomaria rikolliseksi tai muullakaan sanalla, joka viittaisi herra Pankakosken rikolliseen toimintaan. Niin varmana käräjätuomarit pitivät voittoa. Ainoastaan todistajaksi asetettu käräjätuomari oli kahdentoista vuoden aikana kuullut Wikströmin pariskunnalta yhden kerran, että herra Jaakko Pankakoski on rikollinen eikä tämäkään todistaja ollut muuttanut kuulemansa perusteella käsitystään herra Pankakoskesta millään tavoin. Todistajaksi asetettu käräjätuomari ilmoitti myös, että hänen tietojensa mukaan kukaan muu kuin hän ei ole kuullut herra Jaakko Pankakosken rikollisuudesta.

On hyvin outoa, että todistajien lausuntojen mukaan yksikään heistä ei ollut kuullut, nähnyt tai edes kuvitellut kunnian loukkaamisesta syytetyn Wikströmin pariskunnan saattaneen jonkun tietoon, että Jaakko Pankakoski -niminen henkilö tai jokin nimeltään mainitsematon käräjätuomari on rikollinen. Koko oikeudenkäynti oli pelkkää näytöstä. Todistajien ilmoituksen mukaan kukaan ei ollut kuullut eikä havainnut mitään eikä siten kenenkään kunniaa oltu voitu loukata. Selvittämättä jäi myös kokonaan, olivatko herra Jaakko Pankakosken teot Wikströmin pariskuntaa kohtaan ainoat, joiden perustella häntä saatettaisiin pitää rikollisena, vai onko yleisesti tunnettu tosiasia, että herra Jaakko Pankakoski on rikollinen.

Jokainen voi itse miettiä miten kunniaa loukataan, jos kukaan ei ole saanut sitä tietoa, jonka perusteella kunniaa väitetään loukatun. Jos kunniaa on kuitenkin loukattu, tämä on luultavasti tapahtunut siten, että herra Jaakko Pankakoski on ensin käräjätuomarin sijaisena sekä sitten rahastustarkoituksessa aikaisempien tekojensa peittelemiseksi järjestämällään julkisella näytösoikeudenkäynnillä itse loukannut omaa kunniaansa. Tällä tavoin kunniastaan tahallisesti luopuneen henkilön kunniaa ei voi loukata niiltä osin, joista henkilö on itse vapaaehtoisesti luopunut. Samalla muutkin näytösoikeudenkäynnin järjestelyihin osallistuneet henkilöt ovat luopuneet omasta kunniastaan vapaaehtoisesti.

Helvetin rikollinen, sika, pukki, porsas

Perehdyttyäni viranomaisrikollisuuteen hyvin sekä teoriassa että käytännössä, minulle on tämän näytösoikeudenkäynnin seurauksena muodostunut käräjätuomarin sijaisen toimintaan ja kunnianloukkausasiassa hänen omaan aloitteellisuuteensa perustuva, luotettavana pitämäni käsitys, että käräjätuomarin sijaisena aikaisemmin työskennellyt, oikeusaputoimiston nykyinen rivityöntekijä, herra Jaakko Pankakoski on sellainen rikollinen. Kuten kenellä tahansa muullakin, minulla on täten perusteltu syy kutsua herra Jaakko Pankakoskea rikolliseksi, vaikka en kutsukaan.

Rikolliseksi kutsuminen on viranomaisrikollisten keskuudessa yleistä. Viranomaisrikollisuuden saastuttamissa käräjäoikeuksissa kuten Espoon ja Helsingin käräjäoikeudessa, on aivan tavanomaista, että teoistaan kiinni jääneet rikolliset käräjätuomarit tervehtivät toisiaan aamuisin työpaikalleen saapuessaan esimerkiksi seuraavasti:

- Hyvää huomenta rikollinen!
- Huomenta herra rikollinen!

Tällaisissa tilanteissa ei siis tarvitse käyttää sanaa "viranomaisrikollinen", vaan sen lyhyempi muoto "rikollinen" riittää ilmaisemaan tilanteeseen sopivalla tarkkuudella minkälaisesta henkilöstä on kyse.

Vaikka hetkeä aikaisemmin ei olekaan käytetty sanan pitempää muotoa, sen lyhyenä vastineena tunnettu "rikollinen" sopii hyvin käytettäväksi muulloinkin kuin toistotilanteissa ja erityisesti silloin, kun on kyse viranomaisrikolliseksi tiedetystä käräjätuomarista. Vastaavasti esimerkiksi "joulupukkia" voidaan kutsua "pukiksi".

Tarvittaessa voidaan samaa asiaa ilmaisemaan käyttää kahta, ääntämykseltään toisistaan huomattavastikin poikkeavaa sanaa. Esimerkiksi "sikaa" saatetaan kutsua "porsaaksi", vaikka "sikaan" ja "porsaaseen" liittyvät tunnearvot ovat keskenään merkittävästi erilaiset. Onkin mahdollista, että sana "viranomaisrikollinen" korvautuu tulevaisuudessa saman sanan hellittelymuodoksi käsitettävällä sanalla "rikollinen" eikä sanalla "sika", koska "sika" saattaisi vielä herttaisesti korvautua "porsaalla", mikä taas merkitsisi selvää väärinkäsitystä. Siksi on turvallisinta puhua lyhyesti "rikollisista".

Suomalaisen yhteiskunnan jatkuvasti voimistunut kehitys suuntaan, jossa viranomaiset tekevät pääosan rikoksista, puoltaa tällaista näkemystä. Kuten olen toisaalla esittänyt, viranomaisrikollisten hallussa olevat käräjäoikeudet pitäisi siksi lakkauttaa laajamittaisen yhdistämisen sijasta. Se ei kuitenkaan sovi viranomaisrikollisten yhdessä kavereidensa ja yrityskumppaneidensa kanssa muodostaman järjestäytyneen rikollisliigan tarkoituksiin, jonka vuoksi sekä rehellisten viranhaltijoiden että kansalaisten täytyy edelleenkin alistua gangstereiden määräysvaltaan. Myös silloin, kun kansalaiset eivät tiedä täsmällisesti, ketkä ovat heidän herrojaan. Näiltä osin suomalainen viranomaisrikollisten liiga toimiikin tarkasti samoin kuin kaikkien nimeltään hyvin tuntemat ulkomaiset rikollisliigat.

Edellä lyhyesti kuvatuista juhlallisista syistä ja erityisesti Lucian päivänä, jolloin oikeutta käytiin, herra Jaakko Pankakoskea voi hänen epäiltyä kunniaansa loukkaamatta kutsua "Helvetin rikolliseksi". Muut kuin "helvetin rikolliset" varmaankin oivaltavat, että "Helvetin rikollinen" tarkoittaa poikkeuksellisen kunnioitettavaa henkilöä, jollainen herra Jaakko Pankakoski luultavasti on, mikäli hän ei ole vain "helvetin rikollinen". Arvelenkin, että käräjätuomarin kunnian loukkaamisesta syytetty Wikströmin pariskunta on kutsunut herra Jaakko Pankakoskea "Helvetin rikolliseksi" -- jos on kutsunut miksikään.

Pyydän, että viranomaisrikolliset eivät ilman suomen kieleen liittyvää asiantuntemusta yritä vääristellä edellisen kappaleen sanan "vain" merkitystä tässä yhteydessä eivätkä yritä juonitella muullakaan tavoin sellaisia ilmauksia vastaan, jotka edellyttävät kirjan kielen hallintaa.

Aku, Iines, Hannu ja hanhikukko -- kuka on hanhikukko?

Helsingin käräjäoikeuden tuomio kunnianloukkausjutussa "Wikström-Pankakoski" annettiin Helsingin käräjäoikeudessa torstaina 21. joulukuuta 2006 klo 15. Wikströmin pariskunta tuomittiin entisen käräjätuomarin, herra Jaakko Pankakosken kunnian loukkaamisesta... Palaan yksityiskohtiin ja tuomion aiheuttamiin toimenpiteisiin myöhemmin. Jutun yksin ilman lautamiehiä ratkaisseen käräjätuomarin suhdetta viranomaisrikollisuuteen en tunne nimen perusteella, koska käräjätuomari lausui nimensä vain yhden kerran puhelintodistelun yhteydessä ja silloinkin luultavasti vahingossa. Vaikka yritin kuulla käräjätuomarin nimen, en saanut siitä tarkasti selvää.

Mieleeni epämääräisen käräjätuomarin nimen selvittämiseksi jäi muistisäännöksi "Iines Ankka". Olen jo kuitenkin unohtanut millä tavoin Iines Ankka liittyi käräjätuomarin nimeen. Ehkäpä vain ajattelin margariinitehtaan pätkätyöläisenä työskentelevää Aku Ankkaa, jonka väitettiin käyttäneen Nikolai Gogolin tunnetuksi tekemää ukrainalaista hakkumasanaa "hanhikukko" niin, että yhden ainoan kerran joku toinen lättänokka sai selville juuri Hannu Hanhen olevan se hanhikukko, joka hyvällä onnella sai haltuunsa Akun kovalla työllä ansaitsemat vähäiset rahat. Noin 5000 euron laittaminen maksettavaksi sellaisen tosiasian sanomisesta ääneen olisi kohtuutonta erityisesti siksi, että kukaan muu ei ollut kuullut Akun kutsuneen Hannua hanhikukoksi. Koko Ankkalinna tietää muutenkin, että Hannu Hanhi ei ole ainoa hanhikukko eikä Aku millään ehtisi kutsua kaikkia hanhikukkoja hanhikukoiksi, vaikka kuinka yrittäisi. Niin paljon on hanhikukkoja...

Virheiden korjaaminen

Pyydän herra Jaakko Pankakoskea ilmoittamaan, olenko mahdollisesti esittänyt tässä jonkin kohdan virheellisesti, mitkä sellaiset mahdolliset virheet ovat ja kuinka juuri samat kohdat tulisi kertoa, jotta ne olisivat virheettömät ja vastaisivat mahdollisimman hyvin asioista näytösoikeudenkäynnissä minulle koko istunnon ajan läsnäolleena kuulijana annettua käsitystä. Laitan mielelläni tälle henkilökohtaiselle työpöydälleni myös herra Pankakosken vastineen, jossa hän halutessaan omin sanoin kertoo toiminnastaan käräjätuomarin sijaisena perinnön hävittämistä koskevassa asiassa.

Viranomaisrikollisten järjestelmän toiminnasta

Olen lisäksi kiinnostunut tietämään millä tavoin lyhytaikaisen sijaisen kyky toimia käräjätuomarina osoitetaan, mitkä seikat voivat estää sääntöihin perustuen tai niistä välittämättä virkaan nimittämisen, millaista vastavuoroisuusperiaatetta käytetään entisen käräjätuomarin toimiessa oikeusavustajana samassa käräjäoikeudessa sekä millaisia järjestelyjä käytetään entisen käräjätuomarin vaatiessa samassa oikeudessa korvauksia kunniansa loukkaamisesta kun tosiasiallisesti on kyse asian ratkaisevan käräjätuomarin, todistajaksi asetetun käräjätuomarin, sijaisena toimineen käräjätuomarin, käräjätuomarin avustajan, syyttäjän, todistajana toimineen entisen poliisin ja jälkeenpäin saatujen tietojen perusteella myös istunnon käskyllään keskeyttäneen, salaperäisen mustaviiksisen miehen yhteisistä eduista. Kehotan herra Jaakko Pankakoskea sekä näytösoikeudenkäynnin puheenjohtajana toiminutta, nimeltään Iines Ankan nimeen jollakin tavoin liittyvää naishenkilöä vastaamaan heti.

Työpöytä

Myös kuka muu tahansa paikalla ollut saa vapaasti esittää asiasta saamansa käsityksen sekä osallisena vastineensa yhteystietojani käyttäen. Tiedot on tällöin esitettävä kirjallisesti, päivättynä ja allekirjoitettuna sekä ilmoittamalla salaamaton puhelinnumero, josta saapuvat soitot voidaan liittää luotettavasti allekirjoittajaan. Työpöydän ominaisuuksiin kuuluu, että sen sisältö ei ole salainen ja että pöydälle on siksi mahdollisuus kurkistaa, vaikka työpöydän sisältöä tai sen osaa ei julkaista.

Sivun alku