Etusivu English Suomeksi Yhteystiedot
anttalainen.com/suomeksi/viranomaisrikollisuus/jussi_heiskanen_2.html

Viranomaisen oikeudesta rikkoa lakia

On ollut hyvin mielenkiintoista havaita, että oikeus Suomessa ei todellakaan pyri selvittämään miten jokin sen ratkaistavaksi tuotava asia on, vaan etsii keinoja, joilla haluttu päätös oikeuden valitseman edunsaajan hyväksi voidaan tehdä laista ja tosiasioista välittämättä.

Suomen oikeuslaitoksen toiminta on siten varsin epätieteellistä eikä perustu lain noudattamiseen, vaan lain tahalliseen kiertämiseen ja rikkomiseen viranomaisrikollisten ja näiden yrityskumppaneiden omien tarkoitusperien palvelemiseksi. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että oikeustieteellinen koulutus huijareihin viittaavana on jo koulunsa päättävien peruskoululaisten keskuudessa erityisen aliarvostettu.

Eräs samaan asiaan läheisesti liittyvä kysymys on ollut voimakkaasti esillä kansainvälisestikin Japanin taloudellisen nousun ja menestyksen aikana. Vertaamalla Japanin ja Yhdysvaltain lakimiesten sekä insinöörien määrää toisiinsa, voitiin päätellä, että japanilaiset keskittyivät työntekoon, kun taas amerikkalaiset vaikuttivat keskittyneen juonitteluihin, riitelyyn ja haitantekoon.

Vastaava suomalainen ongelma on Venäjän vallan ajalta ja DDR:stä periytynyt viranomaisrikollisuus, jota korostavat vanhentuneeseen yhteiskuntajärjestelmään sitoutuneiden tarpeettomien virkamiesten poikkeuksellisen suuri lukumäärä sekä näiden vääränsuuntainen ja puutteellinen koulutus. Liian suuri vallan ja kyvyn suhde tuottaa viranomaisrikollisia.

Talouselämä-lehden päätoimittaja Pekka Seppänen, joka on lehdessään ansiokkaasti käsitellyt huijareihin viittaavan oikeustieteellisen koulutuksen arvostuksen katoamista, sai Aikakauslehtien päätoimittajat ry:n vuoden 2005 Julius-palkinnon.

Viranomaisrikollisten liiga suojelee jäseniään

Lain rikkominen on käytännössä mahdollista, koska viranomaisrikolliset yrityskumppaneineen ovat järjestäytyneet itse itseään ylläpitäviksi rikollisliigoiksi, joissa jokainen auttaa toinen toistaan niin, että ketään heistä ei rangaista (positive feedback gang formation). Viranomaisrikolliset uhkailevat alistumisesta kieltäytyviä kansalaisia ja rehvastellen tai taitamattomuuttaan myöntävät rikoksensa myös kirjallisesti, koska joukkovoimaa käyttävien viranomaisrikollisten ei lain olemassaolosta huolimatta tarvitse pelätä rangaistusta.

Kasvojen menettäminen, pönötys ja arvokkuus

Suureen osaan viranomaisrikollisuudesta liittyy virkamiehen pyrkimys säilyttää kasvonsa. Esimerkkinä kerron tilanteen, jossa riita-asian osapuoli sanoo oikeudessa tuomarille, että "oletpa sinä typerän näköinen tuomari, taidat olla selvä huijari!" Tätä suurempaa kunnianosoitusta tuomarille ei voida esittääkään, sillä havainnon esittämiseen sisältyy oletus, että tuomari kuulemastaan huolimatta pystyy toimimaan puolueettomasti.

Vastaavasti suurin loukkaus tuomaria kohtaan olisi perustella kantaansa oikeuden ratkaistavaksi tuotuun asiaan huolellisesti ja tuomarin arvokkuutta kunnioittavin sanankääntein. Käytännössä asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Kenen tahansa esittämä pienikin epäilys viranomaisrikollisuudesta johtaa tuomarin yhä pahempaan koston ja kiusanteon kierteeseen kasvojen säilyttämiseksi. Toisin sanoen, tuomarin arvokkuus syntyy tuomarin omankin käsityksen mukaan vain hänen arvokkuudestaan ja on siksi ainoastaan hölynpölyä sekä arvotonta pönötystä kansalaisten pelottelemiseksi.

Kerran viranomaisrikollisuuteen langettuaan tuomari on pysyvästi viranomaisrikollinen tai hän menettää kasvonsa. Viranomaisrikollisuus on sillä tavalla erikoinen ala, että syyllisyyden myöntäminen merkitsee ilmeisesti syyllisyyttä mutta syyllisyyden kieltämiseen yhdistyvää kasvojen menettämisen pelkoa seuraava vallan väärinkäyttö merkitsee viranomaisrikollisuutta. Esittämäni julkiset epäilyt viranomaisrikollisuudesta ovatkin erittäin luotettavia. Epäilyn esittämisen jälkeen ei tarvitse kuin odottaa jonkin aikaa, niin epäilty useimmiten kirjoittaa paperille lausunnon, josta näkee, että epäily osui senkin perusteella oikeaan.

Olen pahoillani viranomaisrikollisten saattamisesta niin epätoivoiseen tilanteeseen, että lain rikkominen on jouduttu moneen kertaan toteamaan lailliseksi kasvojen säilyttämiseksi. Viranomaisrikollisten tarve säilyttää kasvonsa on sekä henkilökohtainen että yhteisöllinen, viranomaisrikollisten oman jengin pitämiseksi koossa uusia keikkoja varten.

Viranomaisrikolliset vahingoittavat kaikkia suomalaisia

Viranomaisrikolliset hyökkäävät tavallisia suomalaisia vastaan vuoden jokaisena päivänä. Tämä näyttää pieneltä asialta sivullisen välinpitämättömin silmin katsottuna mutta viranomaisrikolliset myös estävät arviolta yli sadantuhannen suomalaisen työnteon. Tämä perustuu erityisesti viranomaisrikollisten laittomaan toimintaan, jolla nämä estävät suurta ryhmää yrittäjiä ja ammatinharjoittajia tekemästä omaa työtään sekä työllistämästä muita. Olen kertonut toisaalla näillä sivuilla kuinka viranomaisrikollisten Hyvä Veli -järjestelmä toimii tässä tarkoituksessa. Viranomaisrikolliset aiheuttavat paitsi kohtuuttomia inhimillisiä kärsimyksiä, myös erittäin suurta vahinkoa kansantaloudelle ja siten jokaiselle suomalaiselle.

Käräjätuomari Jussi Heiskasen tapauksen tutkinta alkoi

Epäilen Espoon käräjäoikeuden käräjätuomaria, herra Jussi Heiskasta viranomaisrikolliseksi ja olen aloittanut hänen tapauksensa tutkimisen pyytämällä Espoon käräjäoikeutta luovuttamaan käräjätuomari Jussi Heiskasen eräät viranomaisrikollisuuteen viittaavat päätökset nähtäväksi. Esitin saman pyynnön kirjallisesti sekä Espoon käräjäoikeudelle että herra Heiskaselle henkilökohtaisesti torstaina 11. elokuuta 2005.

Herra Heiskanen kiemurtelee

Heti tämän jälkeen Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari, herra Jussi Heiskanen palautti kirjeeni enkä saanut mahdollisuutta tutustua Espoon käräjäoikeuden julkisiin päätöksiin. Herra Heiskasen 12.8.2005 päivätystä vastauksesta ymmärsin tehneeni pahan virheen, sillä päätöksiä ei voinut pyytää Espoon käräjäoikeudelta eikä käräjätuomarilta itseltään, vaan pyyntöön piti lisätä sana "arkisto". Lisäsin vaaditun sanan ja vein saman pyynnön uudelleen Espoon käräjäoikeuteen keskiviikkona 17.8.2005.

Espoon käräjäoikeuden arkisto ei kuitenkaan esittänyt yhtäkään päätöstä eikä ilmoittanut millä tavoin voisin tutustua päätöksiin. Sen sijaan herra Heiskanen otti heti haltuunsa Espoon käräjäoikeuden arkistoon toimittamani kirjeen ja palautti sen minulle. Vastauksessaan 18.8.2005 Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari, herra Jussi Heiskanen antoi taas uudet ohjeet millä tavoin pyyntö saada tutustua julkisiin asiakirjoihin olisi muotoiltava.

Jännittävä herra ja taitava kiemurtelemaan tämä Heiskanen! Hänen tapauksensa tutkinta jatkuu nyt tavalla, jota en voi toistaiseksi paljastaa. Herra Heiskanen on erittäin hyvä malliesimerkki kaikille viranomaisrikollisuuden tutkijoille.

Tutkimuksessa havaittuja asioita

Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Jussi Heiskanen on osallistunut laittomien ulosottojen järjestelyihin, toistuvasti kieltäytynyt julkisten asiakirjojen jäljennösten luovuttamisesta, tehnyt väärän merkinnän Espoon käräjäoikeuden asianhallintajärjestelmään, valehdellut eduskunnan oikeusasiamiehelle, hävittänyt hänen tapauksensa tutkinta-aineistoon kuuluvia asiakirjoja, tehnyt päätöksiä olemattomien asiakirjojen perusteella, määrännyt oikeudenkäyntimaksuja maksettavaksi sellaiselle, jolta hänen päätöksellään on laittomasti ulosmitattu toimeentulotukea, avustanut toimeentulotuen siirtämisessä rahanpesu- ja veronkiertotoiminnassa mukana olevalle yritykselle, jonka toimintaa Espoon käräjäoikeus peittelee, tuominnut sairaalassa hoidettavana olleen henkilön vapausrangaistukseen siksi, että tämä ei ollut päässyt sairaalasta herra Heiskasen kuritettavaksi oikeuteen, hävinnyt juttunsa korkeimmassa oikeudessa sekä esittänyt Helsingin hallinto-oikeudelle, että valitusoikeutta hänen päätöksistään tulisi rajoittaa määräämällä valittamisesta ylimääräisiä maksuja maksettavaksi. Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Jussi Heiskanen rikkoo lakia tahallisesti hyötymis-, kosto-, kiusanteko- ja kasvojensäilyttämistarkoituksessa ja hän on vaarallinen viranomaisrikollinen, joka kuuluu kaltereiden taakse.

Helsingin hovioikeus puolustaa miljoona-Heiskasta

Erityisen mielenkiintoista oli, että yrittäessäni hankkia herra Heiskasta koskevia tietoja Helsingin hovioikeudesta, hovioikeuden arkistossa työskentelevä Päivi Laukkanen käyttäytyi puhelimessa varsin erikoisella tavalla. Olin pyytänyt kirjallisesti jäljennöstä eräästä julkisesta asiakirjasta mutta minulle toimitettiin aivan eri paperi kuin olin pyytänyt.

Kun valitin virheestä puhelimessa marraskuun 2005 alussa, Päivi Laukkanen kieltäytyi toimittamasta pyytämäni asiakirjan jäljennöstä ja vaati maksettavaksi viiden euron laskua lähettämästään väärän asiakirjan jäljennöksestä. Kun ilmoitin, että en tietysti maksa laskua, ellen saa pyytämäni asiakirjan jäljennöstä, Päivi Laukkanen aloitti rähjäämisen ja sanoi, että valitustani ei oteta huomioon, koska hänen numeroonsa soittaminen ei osoita, että juuri hän olisi ollut puhelimessa, että kukaan ei voi todistaa hänen sanojaan ja että lasku pitää siksi maksaa. Minulle lähetetty väärä yksisivuinen A4-kopio pitää myös palauttaa Helsingin hovioikeuteen.

Helsingin hovioikeuden erikoisen menettelyn vuoksi joudun valittamaan julkisen asiakirjan jäljennöksen luovuttamisesta kieltäytymisestä, aiheettomasta laskusta tehdyn valituksen käsittelemättä jättämisestä ja yrityksestä hävittää Helsingin hovioikeuden väärän menettelyn osoittaavaan todistusaineistoon kuuluva hovioikeuden minulle lähettämä A4-kokoinen kopio.

Päivi Laukkasen viiden euron juttua tuskin pystytään selvittämään alle 400 euron kokonaiskustannuksin kun oikeus joutuu lisäksi hankkimaan teletunnistetiedot, selvittäessään onko laskusta valitettu tai käsittelemään valituksen teletunnistetietojen hankinnasta kieltäytymisestä, kieltäytymisestä tehtävän päätöksen lisäksi. Viiden euron laskussa ilmoitettujen tietojen mukaan valituksen voi esittää suullisesti, jonka vuoksi laskussa on ilmoitettu puhelinnumero valittamista varten.

Valitin siis ohjeiden mukaisesti mutta en pystynyt osoittamaan puhelimessa kanssani samanaikaisesti puhuvalle henkilölle, että puhun hänen kanssaan juuri silloin kuin molemmat kuulevat toisensa äänen ja että hän sanoi sen minkä sanoi ja itse myönsi sanoneensa. Kyse ei ollut viranomaisen vaatimuksesta henkilöllisyyden todistamiseksi, vaan normaalista viranomaisrikollisen mielivallasta sellaisena kuin suomalaiset ovat kohdanneet sen jo yli 100 vuotta sitten Venäjän vallan aikana.

Vaikka suosittelenkin Gogolin kirjojen lukemista kaikille omille lukijoilleni, Gogolia ei tarvitse välttämättä lukea. Vielä parempaa on saada kokea kaiken tapahtuvan aidosti keskellä päivää vuonna 2005. Minulle kelpaisi aivan hyvin, että saisin pyytämäni julkisen asiakirjan jäljennöksen ja että Helsingin hovioikeus saisi siitä viisi euroa. Tämä ei kuitenkaan kelpaa Helsingin hovioikeudelle, koska asiakirja, jonka jäljennöstä pyysin, on erityisen kuumaa lajia ja vaarallinen viranomaisrikollisuudesta kiinni jääneelle Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Jussi Heiskaselle.

Koska Päivi Laukkasen juttua on käsitelty vain puhelimitse, en ole voinut saada leimalla varustettua todistusta valituksen jättämisestä ja keskustelun sisällöstä enkä siksi voi todistaa, että hän sanoi sen mitä hän sanoi. En kuitenkaan väitä tässä, että mitään tällaista olisi tapahtunut ja että olisin asiasta tai kenestäkään henkilöstä jotakin mieltä kuten esimerkiksi, että Helsingin hovioikeuden arkistossa työskentelevä Päivi Laukkanen on vain tavallinen huijari. Voihan olla, että olen kuullut hänen nimensäkin väärin.

Lyhyesti voin vielä todeta, että viranomaisrikollisista herra Heiskasen ja hänen kavereidensa tekojen puolustelu tuntemissani tapauksissa on omien laskelmieni mukaan tullut maksamaan veronmaksajille noin 150000 euroa vuodessa, mikä on melkein miljoona markkaa. Tämän lisäksi kokonaisvahinkoja arvioitaessa on otettava huomioon näiden viranomaisrikollisten toiminnan aiheuttamat välittömät vahingot eli heidän tahallisten tekojensa toteutuneet tavoitteet. Nämä ovat huomattavasti edellistä suuremmat.

Herra Heiskasen ja Helsingin hovioikeuden vahvistus

Herra Heiskanen on niin hyvin tietoinen tämänkin sivun sisällöstä, että hän on jo julkisesti kertonut Anttalaisen kutsuneen useita nimeltä mainittuja "viranomaisia" rikollisiksi nettisivuillaan ja että nämä Anttalaisen viranomaisrikollisista kertomat tiedot ovat herra Heiskasen mielestä asiallisia (herra Heiskanen käyttää sanaa "epäasiattomuus"). Jos herra Heiskanen kuitenkin on eri mieltä kuin hän on kirjallisessa lausunnossaan ilmoittanut olevansa, pyydän herra Heiskasta saattamaan minut vastuuseen edellä esittämistäni tiedoista. Mikäli tällaista ei ole tapahtunut marraskuun 2005 loppuun mennessä, herra Heiskasen on katsottava vahvistaneen, että hänen asiansa ovat juuri niin kuin olen esittänyt ja että Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Jussi Heiskanen on myös omasta mielestään vaarallinen viranomaisrikollinen. -- Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari, herra Jussi Heiskanen on vahvistanut, että hänen asiansa ovat juuri niin kuin olen kertonut. Viranomaisrikolliset ja heidän yrityskumppaninsa kuuluvat kaltereiden taakse.

Myös Helsingin hovioikeus jatkaa tahallista lain rikkomista miljoona-Heiskasta puolustellessaan. Sain tästä uutta kirjallista näyttöä kun Helsingin hovioikeus lähetti helmikuun kuudentena päivänä vuonna 2006 päivätyn laittoman uhkauksen, jossa luki seuraavaa: "laskunne on edelleen maksamatta, toivomme pikaista suoritusta ulosottotoimenpiteiden välttämiseksi". Miljoona-Heiskasta puolusteleva Helsingin hovioikeus kieltäytyy siis edelleen käsittelemästä viiden euron aiheettomasta laskusta tekemääni valitusta sekä toimittamasta pyytämäni julkisen asiakirjan jäljennöstä.

Tämä juttu jatkuu ja laajenee, sillä Helsingin hovioikeus joutuu nyt tekemään vaatimani selvityksen toiminnastaan. Tähän mennessä annetun kokonaisnäytön ja sen yksityiskohtien perusteella on täysin selvää, että huijareilla ja pahantekijöillä on jokin erityisen hyvä syy hakeutua oikeuslaitoksen palvelukseen ja ajaa siellä viranomaisrikollisten liigan etuja laista ja tosiasioista välittämättä.

Satuolento

Ihan huvikseni vielä arvaan, että mikäli Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Jussi Heiskanen on oikeasti olemassa, hänen oikea nimensä ei kuitenkaan ole Jussi Heiskanen, vaan hän esiintyy väärällä nimellä. Tarkistan herra Heiskasen passista onko Jussi Heiskanen satuolento, sitten kun saan herra Heiskasen passin nähtäväksi ja saan siitä kopion. On tai ei, vielä en tiedä. Herra Heiskanen pakoilee tai on oikeuden keksimä kuvitteellinen henkilö. Papereiden perusteella Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Jussi Heiskanen on vaarallinen viranomaisrikollinen.

Kaikki lukijoideni lähettämät tiedot viranomaisrikollisista ovat edelleen tervetulleita.

Tarkistamattomia puhelinluettelotietoja

Heiskanen Jussi, Varpustie 4, Helsinki, 09-3515060

HEISKANEN JUSSI, Espoo /Sonera 040-8031910


Sivun alku