Etusivu English Suomeksi Yhteystiedot
anttalainen.com/suomeksi/viranomaisrikollisuus/parkkipertti.html

Parkkipertti lyhyesti

  1. Espoon kaupunki vaati maksamaan pysäköintivirhemaksun ja saman maksun vielä korotettuna ajoneuvosta, joka oli pysäköity määräysten mukaan virheettömästi ja jossa oli esillä voimassaoleva pysäköintilippu.
     
  2. Aiheettoman maksun määräsi Parkkipertti, jonka virka-asu oli hyvin erikoinen ja käytös vieläkin erikoisempi. Tein Parkkipertin tapauksesta rikosilmoituksen Espoon poliisille, joka kieltäytyi käsittelemästä asiaa ja ilmoittamasta viranomaisrikollisen nimeä.
     
  3. Useat viranomaiset ja virkamiehet yrittivät salata viranomaisrikollisen nimen kunnes se paljastui vahingossa kahdeksan kuukauden kuluttua. Rikostilanteessa yksin toiminut viranomaisrikollinen on Kari Katavisto.
     
  4. Espoon kaupunki jätti tekemäni valituksen käsittelemättä, vaikka oli aloittanut valituksen käsittelyn. Espoon kaupungin pysäköinninvalvontaa valitusasioissa edustava Paula Korhonen ilmoitti puhelimessa, että "minä en tiedä enkä ymmärrä tällaisista asioista yhtään mitään eikä täällä ole ketään muutakaan, joka tietäisi tai ymmärtäisi". Soittopyyntööni ei vastattu.
     
  5. Tein Parkkipertin tapauksesta tiedonhankintaan tarvitsemani kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vaikka eduskunnan oikeusasiamies ei voi käsitellä keskeneräisiä asioita, kantelu pakottaa pikkunilkitkin vastaamaan oikeusasiamiehelle ja paljastamaan vahingossa tärkeitä tietoja valittajalle, joka saa kopion vastauksesta. Kuten myöhemmin on havaittavissa, kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle kannatti tehdä saatujen kirjallisten tunnustusten vuoksi.
     
  6. Tein Espoon kaupungille uuden kirjallisen valituksen. Espoon kaupungin teknisen keskuksen pysäköinninvalvoja, herra Kimmo Sarekoski jätti tutustumatta Parkkipertin tapauksen asiakirjoihin ja hylkäsi valitukseni, ilmoittaen syyksi, että pysäköintimaksua ei ole suoritettu".
     
  7. Kirjeessään eduskunnan oikeusasiamiehelle 5.12.2005, Espoon kaupungin teknisen keskuksen pysäköinninvalvoja, herra Kimmo Sarekoski myönsi vahingossa, että pysäköintimaksu oli suoritettu ja että myös Parkkipertti tiesi tämän, vaikka valituksen hylkäämisen syy oli "pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen". Ajoneuvon tuulilasiin kiinnitetyssä maksukehotuksessa ainoa esitetty peruste maksun määräämiselle oli "pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen". Herra Kimmo Sarekoski esitti myös, että olen käyttänyt vääriä arvonimiä. Herra Sarekosken ilmoituksen mukaan hänen arvonimensä on "pysäköinninvalvoja" ja Parkkipertti on "pysäköinnintarkastaja".
     
  8. Hävisin jutun Helsingin hallinto-oikeudessa maaliskuussa 2006. Helsingin hallinto-oikeus tuomitsi minut hävinneeksi käyttäen viranomaisrikollisille tyypillista kehäpäätelmää, jollainen on kaikissa tilanteissa loogisesti mitätön. Kun olin valittanut aiheettoman pysäköintivirhemaksun määräämisestä, Helsingin hallinto-oikeus esitti, että juuri pysäköintivirhemaksun määrääminen osoitti pysäköintivirhemaksun määräämisen aiheelliseksi. Tosiasiassa valitusoikeutta ei siis ole olemassa ja viranomaisrikollisilla on ääretön valta määrätä aiheettomia maksuja maksettavaksi. Kaikki tapauksen dokumentit olivat minun puolellani, maksettua pysäköintilippua vastaan ei esitetty minkäänlaista moitetta ja viranomaiset olivat jo aikaisemmin jääneet tässä asiassa moneen kertaan kiinni laiminlyönneistä, valheista ja juonitteluista itse allekirjoittamiensa papereiden perusteella. Minun ei osoitettu tehneen mitään virhettä. Kuitenkin kun vastakkain ovat yhden virkamiehen ja yhden kansalaisen sanat, virkamies voittaa siinäkin tapauksessa, että kaikki dokumentit ovat kansalaisen puolella. Koska Helsingin hallinto-oikeus ei päätöksensä mukaan ollut tietoinen valituksessani mainituista ja valituksen mukana olleista liitteistä, Helsingin hallinto-oikeus ei lukenut valitustani lainkaan, vaan tuomitsi minut hävinneeksi papereita lukematta. Näin Helsingin hallinto-oikeus syyllistyi tahalliseen oikeudenkäyntivirheeseen alemman tason viranomaisrikollisten puolustamiseksi. Tällaista on sattunut muutaman kerran aikaisemminkin.
     
  9. On täysin selvää, että viranomaisrikollisilla oli aiheettoman maksun määräämiseen, valitusten käsittelemättä jättämiseen ja valitusten hylkäämiseen jokin muu syy kuin pysäköintiä tai pysäköintimaksua koskeva virhe. Asian käsittelyyn osallistuivat juuri saman viranomaisrikollisten liigan jäsenet, joita olen saanut aikaisemmin julkisten asiakirjojen perusteella kiinni lain rikkomisesta. Olen saanut käräjäoikeuksien tuomareita kiinni aikaisemmin myös ylempien oikeusasteiden päätöksillä ilmeisesti vahingossa kun oikeuksissa ei vielä silloin tiedetty yleisesti, että tutkin viranomaisrikollisuutta.
     
  10. Viranomaisrikollisuuden määritelmän mukaiset "kosto ja kiusanteko" sekä "kasvojen menettämisen pelko" ovat taloudellisten etujen lisäksi viranomaisrikollisten toiminnan tärkeimmät vaikuttimet. Viranomaisrikollisuus ulottuu kaikkein köyhimpien sosiaalitukien varastamisesta suuriin talousrikoksiin. Olen maininnut näilläkin sivuilla nimeltään useita viranomaisrikollisia, jotka varastavat sosiaalitukia ja käräjätuomarina järjestelevät laittomia rahan ja omaisuuden siirtoja yrityskumppaneilleen. Korostan vielä, että nämä tiedot eivät ole väitteitä eivätkä mielipiteitä, vaan julkisista asiakirjoista kenen tahansa luettavissa ja ymmärrettävissä. Seurauksena on ollut viranomaisrikollisten jatkuvia kostotoimia, joista nämä ovat myös jääneet useaan kertaan kiinni itse allekirjoittamiensa papereiden perusteella. Viranomaisrikollisten laittoman toiminnan aiheuttamat kustannukset tulevat aina lopulta veronmaksajien maksettavaksi.
     
  11. Ajoneuvo oli pysäköity määräysten mukaan virheettömästi ja siinä oli esillä voimassaoleva pysäköintilippu. Seuraavassa on vielä eräitä Parkkipertin tapauksen yksityiskohtia.
     


Parkkipertti on oikeasti olemassa

Rikosilmoituksessa kuvailemani henkilö vaikutti ulkonäöltään, pukeutumiseltaan ja toimintatavoiltaan aivan tavalliselta huijarilta, jolla ei ole mitään tekemistä pysäköinninvalvonnan kanssa. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että Parkkipertti työskentelee ihan oikeasti Espoon kaupungin pysäköinninvalvojana, sillä 28.7.2005 saapui kirje, jossa vaadittiin korotetun pysäköintivirhemaksun maksamista maksun aiheettomuudesta huolimatta. Kirjeessä mainittiin, että jos te katsotte maksumääräyksen tai maksun korotuksen aiheettomaksi, Teillä on oikeus maksuajan kuluessa esittää vastalause pysäköinninvalvontaan. Kirjeen mukaan suullinen vastalause riittää.

Pysäköinninvalvonta kertoo taidoistaan

Kun soitin kirjeessä mainittuun puhelinnumeroon 09-81625017 ja esitin maksumääräyksessä tarkoitetun vastalauseeni, puhelimeen vastannut Paula Korhonen kieltäytyi toimittamasta minulle jäljennöstä asian ratkaisuun vaikuttavasta, suullisesti esitetyn vaatimuksen johdosta tehdystä kirjaamisesta tai muulla tavoin tehdystä rekisteröinnistä (hallintolaki 6.6.2003/434 17§ ja 42§, julkinen asiakirja). Espoon kaupungin pysäköinninvalvontaa valitusasioissa edustava Paula Korhonen ilmoitti puhelimessa, että "minä en tiedä enkä ymmärrä tällaisista asioista yhtään mitään eikä täällä ole ketään muutakaan, joka tietäisi tai ymmärtäisi". Yhteydenottopyynnöstäni huolimatta kukaan ei ottanut minuun yhteyttä myöhemminkään eli Paula Korhonen oli varmaankin oikeassa.

Pyysin mutta en saanut

En siis saanut hallintolain edellyttämää todistusta ohjeiden mukaisesti tekemäni valituksen toimittamisesta viranomaiselle, viranomainen ei esittänyt arviota pyytämäni päätöksen antamisajankohdasta eikä osannut vastata käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihini hallintolain 23§:n edellyttämällä tavalla. Rikosilmoituksen vastaanottanut Espoon poliisi ei suostunut ilmoittamaan kuka tuntematon Parkkipertti on eikä nimi selvinnyt Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnastakaan.

En pyytänyt mutta sain

Maksua korotettiin sillä perusteella, että ajoneuvon haltija ei tunnustanut olleensa ajoneuvon kuljettaja. Maksumääräyksessä esitetty, tunnustamatta jättämisestä seuraava maksun korottaminen ilman oikeutta valittaa asian missään käsittelyvaiheessa alkuperäisestä maksusta, väitettyä tekoa tunnustamatta, ei perustu lakiin. Tunnustamisen vaatiminen valittamisen edellytyksenä on viranomaisrikollisten yleisesti käyttämä loogisesti mitätön kehäpäätelmä valittamisen estämiseksi ja asian kääntämiseksi mitättömin perustein juuri päinvastaiseksi kuin se on. Kerron pakotetun tunnustamisen merkityksestä jotakin myös rikosilmoituksessa.

Asia pantiin vireille ja sitä alettiin hoitaa

Kehotin Paula Korhosta ottamaan yhteyttä Espoon poliisiin rikosilmoitukseen tutustumiseksi sekä asian selvittämiseksi. Paula Korhonen lupasi tehdä niin ja myös otti heti yhteyttä Espoon poliisiin, minkä Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnan Kimmo Sarekoski vahvisti myöhemmin kirjeessään eduskunnan oikeusasiamiehelle. Samalla herra Sarekoski myös ilmoitti Paula Korhosen sanoneen ettei hän ymmärrä mitään.

Tarkistin itsekin muistiinpanoistani sanamuodon "minä en tiedä enkä ymmärrä tällaisista asioista yhtään mitään eikä täällä ole ketään muutakaan, joka tietäisi tai ymmärtäisi". Toisin sanoen, Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta antoi suostumuksensa asian suulliseen vireillepanoon hallintolain 19§:n mukaisesti, asia oli pantu vireille yhtäpitävästi kirjallisen ohjeen kanssa ja Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta alkoi hoitaa asiaa sillä ymmärryksellä, joka Paula Korhosella oli.

Vastalause jätettiin käsittelemättä

Hallintolain 23§:n mukaan asia oli käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä ja päätös oli tehtävä hallintolain 54§:n mukaisesti. Kun tiedustelin valituksen käsittelyn edistymisestä, Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta ilmoitti kieltäytyvänsä ottamasta vastaan maksumääräyksestä maksuajan kuluessa kirjallisen ohjeen mukaisesti tekemääni valitusta, jota kutsutaan ohjeessa vastalauseeksi, vaikka oli antanut suostumuksensa asian suulliseen vireillepanoon ohjeensa sekä hallintolain 19§:n mukaisesti ja oli alkanut hoitaa asiaa vireillepanon johdosta. Teletunnistetietojen hankinnasta ei tarvinnut erityisesti kieltäytyä, koska Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta tunnusti myöhemmin eduskunnan oikeusasiamiehelle aloittaneensa vastalauseen käsittelyn ja jättäneensä sitten vastalauseen käsittelemättä.

Toinen vastalause

Koska vastalausettani ei suostuttu käsittelemään, jouduin tekemään uuden vastalauseen ja otin sen vastaanottamisesta kuitin. Herra Kimmo Sarekoski teki 16.8.2005 päätöksen tämän uuden vastalauseen johdosta.

"Ratkaisu: Vastalause hylätään. Perustelut: Pysäköintimaksua ei ole suoritettu. Tarkastajan havainnon mukaan ajoneuvossa ei ollut pysäköintilippua kiinnitettynä, eikä maksuautomaatilla ole ollut tuolloin ketään maksamassa lippua."

Päätöksestä on luettavissa riidattomasti, että Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta ja sitä edustava Herra Kimmo Sarekoski esittivät kolme valhetta, jättivät tutustumatta viranomaisten hallussa olleiden Parkkipertin tapauksen asiakirjoihin eivätkä lausuneet mitään vastalauseessa esitettyjä perusteluita vastaan. Vastalauseen perusteluja ei siis hylätty miltään osin mutta vastalause hylättiin.

Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta rikkoi näin hallintolakia toistuvasti. Tällainen on hyvin yleistä vähäpätöisten viranomaisrikollisten joukossa, koska pikkunilkeillä ei ole valtaa suuriin asioihin mutta he voivat tehdä pikkuasioilla suurta kiusaa. Jokainen suomalainen tuntee sellaiset lierot. Toiseen vastalauseeseeni oli kuitenkin pakko vastata, koska olin saanut kuitin vastalauseen esittämisestä.

Herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski tunnusti valheensa

Kirjeessään 5.12.2005 eduskunnan oikeusasiamiehelle, Espoon kaupungin teknisen keskuksen pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski ilmoitti aivan ensimmäisenä ja kaikkein tärkeimpänä asianaan, että häntä alemmalla tasolla olevan Parkkipertin oikea arvonimi on "pysäköinnintarkastaja" eikä pysäköinninvalvoja.

Pyydän anteeksi, että en kyennyt tunnistamaan Parkkipertin arvomerkkejä hänen työasustaan (A-merkillä varustettu punertavan urheiluasun avonainen yläosa, aluspaita, polvihousut, sandaalit ja sukat, joista toisessa oli varpaan paljastava reikä). A-merkki ei tarkoita arvomerkin lyhennettä, vaan miehen virka-asuun oli kiinnitetty A-kirjain korostamaan hänen arvokkuuttaan.

Kun herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski teki vastalauseeni hylkäävän kirjallisen päätöksen 16.8.2005 tutustumatta vastalauseen sisältöön ja siinä lueteltuihin asiakirjoihin sekä lausumatta mitään vastalauseessa mainittujen asiakirjojen sisällöstä ja esittämiäni perusteluita vastaan, hän kirjoitti hatusta vetämänsä päätöksen perusteluissa, että "pysäköintimaksua ei ole suoritettu".

Kuitenkin kirjeessään 5.12.2005 eduskunnan oikeusasiamiehelle, Espoon kaupungin teknisen keskuksen herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski myönsi, että pysäköintimaksu olikin suoritettu ja että myös Parkkipertti tiesi tämän, vaikka sama herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski oli hylännyt vastalauseeni aikaisemmin esittämällä, että "pysäköintimaksua ei ole suoritettu". Kirjeessään herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski myönsi eduskunnan oikeusasiamiehelle, että Parkkipertti oli estänyt valokuvaamisensa aiheuttaessaan häiriötä julkisella paikalla ruusupensasta kohti pyllistäen.

Parkkipertin tapaus Helsingin hallinto-oikeudessa

Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta ei voinut enää väittää, että pysäköintimaksu olisi maksamatta, koska herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski myönsi kirjeessään 5.12.2005 eduskunnan oikeusasiamiehelle, että maksu oli maksettu, vaikka oli aikaisemmin valituksen hylätessään esittänyt valituksen hylkäämisen syyksi että "pysäköintimaksua ei ole suoritettu".

On siis täysin selvää, että viranomaisrikollisilla oli aiheettoman maksun määräämiseen, ensimmäisen vastalauseen käsittelemättä jättämiseen ja toisen vastalauseen hylkäämiseen jokin muu syy kuin pysäköintiä tai pysäköintimaksua koskeva virhe. Antamieni tietojen perusteella kaikki Parkkipertin tapauksen käsittelyyn osallistuneet henkilöt tiesivät, että olin saanut aikaisemmin kiinni useita saman viranomaisrikollisliigan jäseniä ja että minun täytyi siksi hävitä tämä juttu.

Helsingin hallinto-oikeudessa olivat vastakkain kahden ihmisen sanat. Toinen olin minä ja toinen oli viranomaisrikollisia edustava Parkkipertti, joka alunperin liikkui laittomissa toimissaan yksin ja jota Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta nyt puolusti.

Valitukseni hylännyt herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski oli jäänyt kiinni valheesta juuri siinä kohdassa, jolla hän perusteli valituksen hylkäämistä, myönnettyään eduskunnan oikeusasiamiehelle kirjallisesti, että pysäköintimaksu oli maksettu.

Minä olin toimittanut oikeudelle pysäköintilipun jäljennöksen ja oikeuden käytettävissä olivat myös Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnan vahingossa eduskunnan oikeusasiamiehelle kirjallisesti tekemät tunnustukset pysäköintimaksun maksamisesta ja kaikkien maksuautomaattien viallisuudesta sekä yhdestä automaatista repimäni vikailmoitus.

Parkkipertti ei esittänyt mitään pysäköintiä koskevia dokumentteja. Maksukehotuskin oli ainoastaan rikoksentekoväline ja sen käyttäminen todistusaineistona olisi ollut arvoton kehäpäätelmä väitteellä, että "maksu on aiheellinen, koska se on määrätty".

Toisin kuin minulla, vastapuolellani ei siis ollut yhtäkään asiaan liittyvää dokumenttia tai todistajanlausuntoja, vaan ainoastaan vaatimus, että Anttalaisen tulee maksaa. Ei todellakaan mitään, vaan tasan nolla kappaletta.

Asiassa oli lisäksi sellainen hauska yksityiskohta, että Parkkipertti ja herra pysäköinninvalvoja Kimmo Sarekoski olivat ennen maksetun pysäköintilipun olemassaolon tunnustamista esittäneet, että "maksuautomaatilla ei ole ollut tuolloin ketään maksamassa lippua". Hauskaksi tämän tekee se, että alueelta, jonne ajoneuvo oli pysäköity, ei ollut näköyhteyttä toimivaan maksuautomaattiin. Koska olin repinyt lähimpään automaattiin teipatun vikailmoituksen todistusaineistoksi, Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta joutui tunnustamaan kirjallisesti, että lähin maksuautomaatti oli rikki. Vikailmoituksen jäljennös oli Helsingin hallinto-oikeudella: EPÄKUNNOSSA! OLKAA HYVÄ JA KÄYTTÄKÄÄ ALUEEN MUITA MITTAREITA!

Kirjallisessa lausunnossaan Parkkipertti oli lisäksi ilmoittanut, että alueella oli useita eikä ainoastaan yksi rikkinäinen maksuautomaatti. Koska koko alueella automaatteja on vain kaksi, pysäköintimaksua ei olisi edes tarvinnut maksaa molempien automaattien rikkouduttua.

Hävisin jutun Helsingin hallinto-oikeudessa maaliskuussa 2006. Helsingin hallinto-oikeus tuomitsi minut hävinneeksi käyttäen viranomaisrikollisille tyypillista kehäpäätelmää, jollainen on kaikissa tilanteissa loogisesti mitätön. Kun olin valittanut aiheettoman pysäköintivirhemaksun määräämisestä, Helsingin hallinto-oikeus esitti, että juuri pysäköintivirhemaksun määrääminen osoitti pysäköintivirhemaksun määräämisen aiheelliseksi. Tosiasiassa valitusoikeutta ei siis ole olemassa ja viranomaisrikollisilla on ääretön valta määrätä aiheettomia maksuja maksettavaksi. Kaikki tapauksen dokumentit olivat minun puolellani, maksettua pysäköintilippua vastaan ei esitetty minkäänlaista moitetta ja viranomaiset olivat jo aikaisemmin jääneet tässä asiassa moneen kertaan kiinni laiminlyönneistä, valheista ja juonitteluista itse allekirjoittamiensa papereiden perusteella. Minun ei osoitettu tehneen mitään virhettä.

Kuka Parkkipertti on?

Parkkipertin henkilöllisyyden selvittäminen kesti päivälleen kahdeksan kuukautta. Parkkipertti itse, Espoon pysäköinninvalvonta ja poliisi kieltäytyivät paljastamasta aiheettoman pysäköintivirhemaksun määränneen henkilön nimeä mutta nimi paljastui lopulta vahingossa eduskunnan oikeusasiamieheltä 27.2.2006 saamistani Espoon pysäköinninvalvonnan papereista. Parkkipertin tuntomerkit ovat rikosilmoituksessa. Parkkipertti esti valokuvaamasta itseään julkisella paikalla, jossa rikos tapahtui ja teko on tunnustettu myös Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnan kirjeessä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Rikostilanteessa yksin toiminut Parkkipertti on Kari Katavisto.

Yhteenveto

Kun olin valittanut aiheettoman pysäköintivirhemaksun määräämisestä, Helsingin hallinto-oikeus esitti, että juuri pysäköintivirhemaksun määrääminen osoitti pysäköintivirhemaksun määräämisen aiheelliseksi. Tosiasiassa valitusoikeutta ei siis ole olemassa ja viranomaisrikollisilla on ääretön valta määrätä aiheettomia maksuja maksettavaksi. Kaikki tapauksen dokumentit olivat minun puolellani, maksettua pysäköintilippua vastaan ei esitetty minkäänlaista moitetta ja viranomaiset olivat jo aikaisemmin jääneet tässä asiassa moneen kertaan kiinni laiminlyönneistä, valheista ja juonitteluista itse allekirjoittamiensa papereiden perusteella. Minun ei osoitettu tehneen mitään virhettä.

Kuitenkin kun vastakkain ovat yhden virkamiehen ja yhden kansalaisen sanat, virkamies voittaa siinäkin tapauksessa, että kaikki dokumentit ovat kansalaisen puolella. Koska Helsingin hallinto-oikeus ei päätöksensä mukaan ollut tietoinen valituksessani mainituista ja valituksen mukana olleista liitteistä, Helsingin hallinto-oikeus ei lukenut valitustani lainkaan, vaan tuomitsi minut hävinneeksi papereita lukematta. Näin Helsingin hallinto-oikeus syyllistyi tahalliseen oikeudenkäyntivirheeseen alemman tason viranomaisrikollisten puolustamiseksi. Tällaista on sattunut muutaman kerran aikaisemminkin.

Kasvojensa menettämistä pelkäävien viranomaisrikollisten häiriköinti, pönötys ja kosto tulivat kalliiksi veronmaksajille. Aiheettoman 40 euron maksun määrääminen aiheutti yli kahden tuhannen euron kustannukset ja viranomaisrikolliset rähjäävät edelleen. Ajoneuvo oli pysäköity virheettömästi ja siinä oli esillä voimassaoleva 0.40 euron pysäköintilippu.


Sivun alku