Suomen oikeuslaitos rikkoo lakia ja ihmisoikeuksia

Transparency Internationalin raportin mukaan Suomea heikommin luotettiin oman maan oikeuslaitokseen vain Perussa, Indonesiassa ja Kamerunissa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Suomi on ainoa Euroopan Unionin jäsenmaa, jossa on poliittisia vankeja. Amnesty International vaatii Suomen poliittisten vankien vapauttamista.

Suomen viranomaiset ovat mukana rikollisjärjestössä. Tästä viranomaisten itse rikolliseksi myöntämästä toiminnasta ei saa valittaa ja rikollisia ei rangaista. Tämä ei ole väite eikä mielipide, vaan viranomaisten itse tuhansia kertoja kirjallisesti myöntämä tosiasia. Viranomaisrikollisten uhreiksi valituilta kansalaisilta puuttuu oikeusturva kokonaan.

Laiton työntekokielto vaarantaa kaikki työpaikat

Kuvittele, että laulaja ei saisi laulaa, juoksija juosta, kirjailija kirjoittaa eikä kuvataiteilija maalata kukkasten kuvia. Jos he yrittäisivät uhmata kieltoa, heidän kätensä ja jalkansa sidottaisiin yhteen teipillä ja heitä syötettäisiin letkulla.

Kuvittele, että kolme prosenttia aivan tavallisissa ammateissa työskentelevistä kansalaisista kokisi tämän kohtalon. Olisiko sellainen mitenkään mahdollista? Olisiko se oikein? Mikä voisi olla toiminnan tarkoitus, kenelle siitä olisi hyötyä ja kenen määräyksestä näin voitaisiin tehdä?

Tämä kuulostaa järjettömältä mutta on täysin totta Suomessa. Näille uuteen yhteiskuntaluokkaan valituille henkilöille on asetettu pysyvä työntekokielto, vaikka heidän työhalunsa ovat kovat, heillä on työhön tarvittavat tiedot ja taidot sekä monipuolinen kokemus ja verovaroilla maksettu korkealuokkainen koulutus.

Työntekokieltoon määrätyillä henkilöillä ei ole lupaa tehdä omaa työtään, vaikka he ovat osoittaneet jo aikaisemmin voivansa työllistää itsensä ja luoda ympärilleen uusia työpaikkoja.

Laiton työntekokielto on vakava ongelma, joka eri tavoin arvioiden aiheuttaa noin puolet Suomen työttömyydestä ja samalla vaarantaa kaikki olemassaolevatkin työpaikat.

Työntekokielto ja liiketoimintakielto ovat eri asia

Työntekokiellolla ei tarkoiteta tässä liiketoimintakieltoa, joka on aivan eri asia. Liiketoimintakieltoon määrätty on liiketoimintaa harjoittaessaan mahdollisesti syyllistynyt sopimattomaan menettelyyn.

Työntekokieltoon joutunut on Suomen valtion harjoittaman laittoman toiminnan uhri. Työntekokielto ja liiketoimintakielto ovat siis kaksi täysin vastakkaista asiaa.

Tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan työntekokieltoa eli Suomen valtion toimintaa, jolla se rikkoo omia lakejaan ja ihmisoikeuksia.

Yhteydenottopyyntö

Pyydän tämän artikkelin aiheista jotakin tietäviä henkilöitä ottamaan minuun yhteyttä luottamuksellisesti. Parhaiten nämä asiat tuntevat ne noin 70000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joilta viranomaiset ovat perustuslakia ja ihmisoikeuksia rikkoen estäneet ammatin ja elinkeinon harjoittamisen. Myös pienituloiset palkansaajat ja sosiaalitukien varassa elämään pakotetut työttömät tietävät omakohtaisesti, että viranomaiset harjoittavat tahallista kiusantekoa ilman mitään järkevää syytä.

Miksi minuun pitäisi ottaa yhteyttä?

Yrittäjille ja ammatinharjoittajille asetettujen työntekokieltojen aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismäärä 1990-luvun alusta laskien on varovastikin arvioiden yli kymmenen miljardia euroa. Tavoitteenani on pystyä tarjoamaan mahdollisimman monille viranomaisten laittomien toimien uhreille tilaisuus tehdä työtään ja luoda uusia työpaikkoja sekä saada syylliset korvaamaan aiheuttamansa vahingot.

Mitä vahinkoja viranomaiset ovat aiheuttaneet?

Viranomaisten laittomien toimien uhriksi joutuneet yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat menettäneet työnsä, tulonsa, omaisuutensa, ammattinsa, eläkkeensä sekä hyvin usein myös perheensä, ystävänsä ja ihmisarvonsa. Nämä eivät ole vain seurauksia, vaan laittoman viranomaistoiminnan tosiasiallisia tavoitteita, joihin tyypillisesti liittyy vallan väärinkäyttäjien jatkettu kosto valittajia kohtaan. Vastaavat vahingot koskevat suurelta osin myös työttömiä mutta viranomaisten toimien laittomuus näkyy parhaiten yrittäjien ja ammattinharjoittajien työnteon estämisenä.

Esimerkki lakia ja ihmisoikeuksia rikkovista viranomaisista

Oletetaan, että kauppias myy 125 eurolla tavaraa, josta hän itse joutuu maksamaan 100 euroa. Kun kauppiaalla on tiedossaan mahdollinen asiakas, hän hankkii tavaran ja varaa 100 euroa laskun maksamiseen. Hänellä on nyt hallussaan rahaa ja omaisuutta 200 euron edestä juuri tämän kaupan hoitamiseksi. Rahat kuuluvat tavarantoimittajalle ja tavara asiakkaalle. Silloin saapuu ulosottaja, joka vie kauppiaalta sekä tavaran että laskun maksamiseen varatut rahat, yhteensä 200 euroa.

Tässä esimerkissä tavaraa myyvä kauppias harjoitti Suomen perustuslain 11.6.1999/731 18§:ssä tarkoitettua ammattia tai elinkeinoa. Hänen tarkoituksenaan oli ansaita noin 25 euroa juuri tällä ulosottajan estämällä kaupalla. Mikäli ulosottaja olisi toiminut laillisesti, ulosmitattava määrä olisi tullut laskea osto- ja myyntihinnan erotuksesta eli 25 eurosta siten, että siitä olisi ensin vähennetty kauppiaan kiinteät kulut ja verot.

Kuitenkin ulosottaja vei kauppiaalta paljon enemmän kuin kymmenen kertaa sallitun määrän ja käytti sen pelkästään omiin palkkakuluihinsa. Samalla ulosottaja rikkoi ulosoton suojaosuutta koskevia määräyksiä, koska ulosottaja ei selvittänyt kauppiaan työhön liittyviä tuloja ja menoja kuukauden loppuun saakka ennen ulosottoa sekä rikkoi ulosottolakia, koska ulosotto ei kohdistunut kauppiaan harjoittaman toiminnan tulokseen, jossa kulut ja verot on huomioitu sekä aiheutti uhrille sadan euron velan ryöstämällä kauppiaan rahat.

Näillä laittomilla toimillaan ulosottaja rikkoi lisäksi perustuslain 18§:n kaikille Suomen kansalaisille takaamaa elinkeinovapautta ja kauppiaan ihmisoikeuksia estämällä edelläkuvatuin laittomin keinoin kauppiasta harjoittamasta laillista kauppiaan ammattia tai elinkeinoa sekä estämällä kauppiasta valittamasta ulosotossa tapahtuneesta lain rikkomisesta, vaikka ulosottaja tunnusti rikoksen tapahtuneen. Tämä erikoisuus - tunnustaminen lain kiertämisen mahdollistamiseksi - liittyy valittamisen estämistoimiin, joita kuvataan seuraavassa.

Organisaation pääperiaatteet ja palkkiojärjestelyt

Edellä esitetty yksinkertaistettu esimerkki kuvaa yleistä tapaa, jolla ulosottaja estää yrittäjiä ja ammatinharjoittajia tekemästä työtään. Toisinaan viranomaiset pyrkivät samaan tavoitteeseen uhkailemalla, varastamalla ammatinharjoittajan työkalut ja lopulta kun tämä ei voi tehdä enää mitään työtä, varastamalla myös sosiaalituet.

Esitettyjen kiistattomien näyttöjen perusteella voidaan puhua täysin asiallisesti viranomaisten muodostamasta rikollisliigasta, joka täyttää kaikki järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit mutta on valtion suojeluksessa. Rikollisliigan pohjalla olevat avustavat ulosottomiehet saavat provisiopalkkaa varastamistaan sosiaalituista.

Viranomaiset käyttävät laittoman työntekokiellon toteuttamiseksi paitsi varastamista, myös sellaisia menettelyjä, jotka täyttävät aseellisen ryöstön tunnusmerkit.

Rikollisliigan toiminnasta ei saa valittaa

Kaikki työntekokieltoa koskevat viranomaisten jokapäiväiset toimet ovat laittomia mutta niistä ei saa valittaa kuin teoriassa. Käräjäoikeus estää valittamisen ilmoittamalla ulosottajalle, että uhri on yrittänyt valittaa. Ulosottaja vastaa käräjäoikeudelle, että sattumalta rahat ja tavara ehdittiin jo piilottaa ja vaikka ei olisi ehdittykään, ulosottajalla on aikaa saaliin kätkemiseen siihen asti kun ylin oikeusaste hylkää valituslupapyynnön.

Lain mukaan kätkeminen estää valittamisen kun rikokseen syyllistyy ulosottaja. Käytännössä oikeudelle riittää suullisesti esitetty kätkemisväite, vaikka rahat ja tavara olisivatkin vielä liigan hallussa ja vaikka kirjallinen käsittely edellyttää kätkemisen yksityiskohdat osoittavia kirjallisia dokumentteja.

Yhdestäkään laittomasta ulosotosta ei voi valittaa eikä ulosottoa voi kumota, mikäli ulosottaja muistaa estää valittamisen. Kaikista Suomen valtion käyttämistä lainkiertomenettelyistä tämä on ilmeisesti yleisin ja samalla täysin selvä ihmisoikeusrikos. Valittamisyrityksistä peritään maksu.

Lainkiertäjiä ovat siis eri oikeusasteet, jotka juonittelevat yhteistoiminnassa ulosottajan kanssa, vaikka oikeuden tehtävä on tutkia ulosottajan toimien lainmukaisuutta tehdyn valituksen perusteella. Suomen oikeuslaitoksen toiminta on perustuslain vastaista.

Suomen valtio myöntää rikokset

Laiton toiminta on niin avointa, että ulosottajat ja kaikki eri oikeusasteet myöntävät rikkovansa lakia. Tästä ei ole minkäänlaista erimielisyyttä, vaan lain rikkomisen myöntäminen on luettavissa esimerkiksi jokaisesta sosiaalitukien ulosmittausta koskevasta päätöksestä, joita on olemassa erittäin suuri määrä.

Perustuslakia alemmalla tasolla olevan lain rikkominen on mahdollista viranomaisten keskinäisten juonitteluiden vuoksi. Kun esimerkiksi laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 26§ toteaa lyhyesti, että "toimeentulotukea ei saa ulosmitata" eikä samasta asiasta ole mainittu erikseen ulosottolaissa, ulosottaja ei noudata ulosmittauskieltoa ja kaikki oikeusasteet tukevat yksimielisesti ulosottajan toimintaa.

Viranomaisten päätökset eivät siis perustu lakiin, vaan viranomaisten omiin tavoitteisiin, joille perustuslakia alemmalla tasolla olevat lait eivät aseta rajoituksia mikäli viranomaisten yhteistyö lain kiertämiseksi on aukotonta.

Viranomaisten juonitteluja voidaan pitää erityisenä tunnusmerkkinä, jolla viranomaiset osoittavat päätöstensä olevan ristiriidassa perustuslain kanssa ja sekä oikeustieteen että logiikan näkökulmasta katsottuna yksinomaan poliittista vallan väärinkäyttöä.

Suomen perustuslaki koskee myös viranomaisia

Perustuslain 106§ määrää tästä seuraavaasti: "jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle".

Kaikki oikeusasteet kieltäytyvät noudattamasta tätä lainkohtaa, jonka mainintakin päätöksissä voisi olla oikeudelle vaarallista. Täten tuomioistuimet myös myöntävät, että päätökset ovat tarkoitushakuisia ja rikkovat perustuslakia.

Perustuslain 2§ määrää kuitenkin, että niskoittelevien viranomaisten pitää noudattaa lakia: "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia" ja vielä 22§:ssä, että "julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen".

Jokainen viranomaisten uhriksi valittu yrittäjä ja ammatinharjoittaja tietää, että viranomaiset pyrkivät yhteistoiminnassa erityisin keinoin estämään ammatin ja elinkeinon harjoittamisen sekä rikkovat näin perustuslakia, alemman tason lakeja ja ihmisoikeuksia tahallisesti. Perustuslain 18§ määrää, että "jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla". Viranomaisten asettama työntekokielto ja sen toteuttamiseksi käytetyt menettelyt ovat yksikäsitteisesti laittomia.

Kun laitonta työntekokieltoa on sovellettu riittävän kauan, joudutaan soveltamaan perustuslain 19§:n määräyksiä oikeudesta sosiaaliturvaan. Perustuslain mukaan sosiaaliturvalla pyritään turvaamaan kaikille ihmisarvoinen elämä. Tässäkin tapauksessa ulosottaja rikkoo lakeja ja ihmisoikeuksia varastamalla sosiaalituet, jotka kuluvat ulosottoviraston palkkoihin tukien pienuuden vuoksi. Tämä on nykyaikaistettu muoto oman haudan kaivamisesta ennen teloitusta.

Kaksi erilaista tietä vapauteen

Monet viranomaisten laittomien toimien uhreista ovat menettäneet terveytensä ja osa kaikkein epätoivoisimpaan tilaan ahdistetuista on joutunut luopumaan myös omasta elämästään. Tämän vuoksi yksittäisiä kansalaisia vastaan hyökkäävät viranomaiset ovat pyrkineet henkilökohtaisen vastuunsa häivyttämiseen ja tuottamuksellisuutensa piilottamiseen keskinäisillä juonitteluillaan sekä yhteisöllisyyden korostamisella. He kuitenkin myöntävät toimintansa tahallisuuden ja väkivallan tarkoituksellisen jatkuvuuden. Viranomaisten laittoman toiminnan uhrien tekemiä itsemurhia ei mitenkään voida pitää heidän omana valintanaan.

Saako joulupukille nauraa?

Pohjois-Korean kaltaisten diktatuurimaiden naurettavina pidetyt toimet kansalaisten pitämiseksi oikeassa uskossa, eivät asiallisesti ottaen eroa Suomen viranomaisten kunnioittamiseksi luodusta järjestelmästä kun Suomea tarkastellaan maan ulkopuolelta. Suomalaiset ovat aivan yhtä naurettavia.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Ajatteletko itse, vai siten kuin sinut on eri keinoin kasvatettu ajattelemaan? Oletko itsenäinen ihminen, vai haetko jonkin ryhmän kunnioitusta noudattamalla ryhmän tapoja, joista kukaan muukaan ei tiedä miksi niitä pitäisi noudattaa? Mistä tiedät minkä ryhmän tapoja juuri sinun tulee noudattaa?

Uskaltaisitko esimerkiksi erota kirkosta tai liittyä kirkon jäseneksi, äänestää vaaleissa ehdokasta puolueesta välittämättä tai edes kulkea tonttulakki päässäsi kotisi ympäristössä? Pelkäätkö mitä muut sinusta ajattelevat vai saako sinulle nauraa? Entä voisitko hyväksyä todeksi sellaisen mahdollisuuden, että Suomen oikeuslaitoksen toiminta ei täytä oikeudelle asetettavia vaatimuksia ja että viranomaiset rikkovat tahallisesti lakeja ja ihmisoikeuksia?

Suomalaiset tuomarit esittävät viiksikarvankaan värähtämättä ja rintojen hetkumatta, että tuomarin arvovalta syntyy tuomarin arvovallasta. Erittäin suuri määrä julkisia dokumentteja ei kuitenkaan voi olla väärässä. Niiden perusteella Suomen oikeuslaitoksen ei mitenkään voida sanoa pyrkivän selvittämään miten jokin sen ratkaistavaksi tuotu asia on, vaan ensisijaisesti etsivän keinoja, joilla tämän oikeudelle kuuluvan tehtävän laiminlyönti ja vääristely saataisiin piilotetuksi siten, että haluttu päätös voidaan tehdä.

Onko sinulla lupaa nähdä asiat niin kuin ne ovat? Transparency Internationalin raportin mukaan Suomea heikommin luotettiin oman maan oikeuslaitokseen vain Perussa, Indonesiassa ja Kamerunissa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Suomi on ainoa Euroopan Unionin jäsenmaa, jossa on poliittisia vankeja. Amnesty International vaatii Suomen poliittisten vankien vapauttamista.

Pääseekö kansallisesta häpeästä koskaan eroon?

Valitettavasti Suomen oikeuslaitoksen toiminnalla on yhtymäkohtia suomalaisten kansanluonteeksi kutsuttujen väittämien kanssa sekä henkilökunnalla suorat käytännön yhteydet Hyvä Veli -järjestöön. Oikeuslaitoksen laittoman toiminnan on tarkoitus olla pysyvä osa suomalaista yhteiskuntaa.

Ainakin säätötekniikkaa ja systeemiteoriaa tuntevat ymmärtävät hyvin, miksi oikeuslaitokseen pesiytynyttä laitonta toimintaa ei voida lopettaa järjestelmän sisäisin keinoin kun oikeus on kerran päässyt saastumaan. Siten esimerkiksi oikeuslaitosta valvovilla viranomaisilla, oikeusministerillä, puolueilla tai vaaleilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta vaikuttaa laittomuuksiin, vaikka niitä voidaankin peitellä ja olla korjaavinaan. Siksi tälläkään kirjoituksella ei ole eikä voi olla minkäälaista tarkoitusta järjestelmän korjaamiseksi ellei pidetä oikeana sellaista positiivista näkemystä, että kirjoitus kuuluu järjestelmän ulkopuolelle.

Vertailevien tutkimusten perusteella Suomen oikeuslaitos on kansallinen häpeä, josta ulkomaiset järjestöt ovat huomauttaneet Suomea. Eräissä asioissa Suomi on siis aivan pohjalla maailman kaikkien kansakuntien joukossa.

Suomen viranomaisten laiton toiminta ja ihmisoikeusrikokset jatkuvat tänäkin päivänä.

Huijariyritykset

Lakia rikkovien viranomaisten lisäksi olen erityisen kiinnostunut petoksista, joihin ovat syyllistyneet Nordea-pankki, Diners club Finland oy ja Luottokunta osuuskunta.

Nordea-pankki harjoittaa rikollista toimintaa (veronkiertoa ja rahanpesua) pankkisalaisuutta hyödyntäen. Diners club Finland oy ja Luottokunta osuuskunta (Visa) toimivat luottokorttialalla.

Luottokorttipetosten tunnusmerkkejä ovat, että luottokorttiyritys vaatii maksettavaksi laskua mutta ei pysty esittämään tositteita, joihin lasku voisi perustua ja pahimmissa tapauksissa ei edes väitä, että tositteet olisivat olemassa tai olisivat joskus olleet olemassa. Lisäksi yritys kieltäytyy vastaamasta tätä koskevaan kysymykseen yhteistyössä käräjäoikeuden kanssa, joka esittää, että velkojan ei tarvitse osoittaa velan olevan olemassa mutta vaadittu rahasumma tulisi kuitenkin maksaa. Tämä on varsin yleinen petostapa, jota Diners club Finland oy ja Luottokunta osuuskunta käyttävät yhteistyössä käräjäoikeuksien kanssa.

Tiedot lakia rikkovista viranomaisista ja huijariyrityksistä eivät vanhene koskaan.

Sivun alku