Ylikonstaapeli Arto Juhani Karjalainen ja vanhempi konstaapeli Esa Kalervo Ryynänen

Espoon käräjäoikeus 12/41 5.1.2012 R 11/1192 ja laamanni Olli Saunanoja
Vitikka 1, 02630 Espoo
Puhelin: 029-5645000
Fax: 029-5645157

Helsingin hovioikeus
Salmisaarenranta 7 I
PL 132, 00181 Helsinki
Puhelin: 029-5640500 vaihde, 029-5640789 kirjaamo
Fax: 029-5640512 (kirjaamo)

espoo.ko@oikeus.fi, helsinki.ho@oikeus.fi, olli.saunanoja@oikeus.fi

MÄÄRÄAJAN PIDENTÄMINEN OIKEUSJÄRJESTYKSEN RIKKOMISEN JA SIITÄ JOHTUVIEN VAATIMUSTEN VUOKSI, HOVIOIKEUSVALITUS

Keuruulaiset ylikonstaapeli Arto Juhani Karjalainen ja vanhempi konstaapeli, nykyinen Keuruun kirkkovaltuuston puheenjohtaja Esa Kalervo Ryynänen tekivät törkeän pahoinpitelyn Keuruulla ja Jämsässä 9.-10.8.2009.

Rikosten peittelemiseksi ja pahoinpidellyn sekä todistajan painostamiseksi pahoinpitelijät tekivät todistajasta rikosilmoituksen. Rikosilmoitus väärästä ilmiannosta ja törkeästä kunnianloukkauksesta perustuu Varsinais-Suomen syyttäjänviraston 8.9.2009 tekemäksi väitettyyn päätökseen 09/970 R 09/4770, jonka mukaan esitutkintaa ei toimiteta, koska ei ole syytä epäillä rikosta. Väitetyn päätöksen kohdassa "Epäillyt rikokset" lukee "virkavelvollisuuden rikkominen" ja lisäksi on mainittu virkavelvollisuuden rikkomista koskeva rikoslain kohta "RL 40:9:1".

Rikoslain 40 luku koskee virkarikoksia, kuten esimerkiksi lahjontaa, joista kihlakunnansyyttäjä Petri Rautio on valinnut epäillyksi rikokseksi "virkavelvollisuuden rikkomisen" ja päättänyt sitten, ettei "virkavelvollisuuden rikkomista" tutkita. Rikoslain 21 luvun 5 §:n pahoinpitelyä koskevan rikoksen tutkimatta jättämisestä Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto ei kuitenkaan päättänyt mitään, jonka vuoksi pahoinpitelyepäily on syyttäjänviraston vahvistamana ollut jatkuvasti olemassa ja on edelleen.

Kaikki oikeustoimet pahoinpitelyn todistajaa vastaan ovat alusta loppuun saakka perustuneet virheellisiksi tiedettyihin väitteisiin, että pahoinpitelyä ei olisi tapahtunut, että todistaja olisi hallintokantelun pahoinpitelystä tehtyään ja pahoinpitelystä sisäasiainministerille kerrottuaan syyllistynyt väärään ilmiantoon ja että Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto olisi päättänyt rikoslain 21 luvun 5 §:n pahoinpitelyä koskevan rikoksen tutkimatta jättämisestä. Kaikki nämä viranomaisten ja virkamiesten joukkovoimalla esittämät väitteet pahoinpitelijäpoliisien suojelemiseksi ovat vääriä ja jokainen asian käsittelyyn osallistunut virkamies on tämän tiennyt. Kun kaikki esittämäni tiedot ovat olleet oikeita, väitteet pahoinpitelijöiden kunnian loukkaamisesta ovat väitettyyn väärään ilmiantoon perustuvina nekin mitättömät.

Kenelläkään pahoinpitelijöitä suojelleella virkamiehellä ei ole toimivaltaa eikä luonnollisesti asiatuntemustakaan kumota pahoinpitelystä todisteina Espoon käräjäoikeudelle ja nyt jo myös Helsingin hovioikeudelle esitettyjä Jämsän terveyskeskuksen ja Meilahden sairaalan diagnooseja "02.00 T90.5 aivovamman jälkitila (epäily) ja T74.1 fyysisen pahoinpitelyn epäily". Potilastietojärjestelmästä saatu HUS röntgenin lausunto "potilas on pahoinpidelty" on yksikäsitteisen selvä, jonka lisäksi diagnoosi "T90.5 aivovamman jälkitila (epäily)" osoittaa poliisin tekemän pahoinpitelyn erityisen törkeäksi.

Toisin sanoen, törkeä pahoinpitely on varmuudella tapahtunut, virallinen syyttäjä poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajana ei ole tehnyt päätöstä törkeän pahoinpitelyn tutkimatta jättämisestä ja pahoinpidellyllä on oikeus itse nostaa syyte (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 14§). Tuossa yhteydessä käsiteltävät tärkeimmät asiat ovat törkeä pahoinpitely, pysyvän hengenvaarallisen vamman tuottamus, pelastustoimen laiminlyönti, tuhotyön järjestäminen, heitteillepano, heitteillepanoon yllyttäminen, prosessipetos, todistajan ja pahoinpidellyn painostaminen, todistajan kunnian törkeä loukkaaminen sekä todistajasta tehty väärä ilmianto tästä kaikesta seuraavine kulu- ja korvausvaatimuksineen.

Vaikka poliisin tekemä törkeä pahoinpitely aiheutti niin vakavat vammat päähän, kaularankaan ja rintarankaan, että pahoinpidelty pystyi tekemään rikosilmoituksen poliisille vasta noin kaksi vuotta pahoinpitelyn jälkeen pahoinpitelijöiden jatkuvasti painostaessa pahoinpideltyä ja todistajaa, pahoinpitelijöiden edelleen laajentaman ja jatkaman rikoskokonaisuuden vuoksi nämä eivät ole kovasta yrittämisestä huolimatta pystyneet vanhentamaan rikoksiaan juridisesti. Poliisi ja syyttäjälaitos ovat kuitenkin valtakunnansyyttäjänvirastoa, sisäasiainministeriön poliisiosastoa ja poliisihallitusta myöten kaikki vuodesta 2009 alkaen eli yli kahden vuoden ajan jatkuvasti pahoinpitelijöiden suojelemiseen osallistuen kieltäytyneet kaikesta tutkinnasta, kuulemasta pahoinpideltyä ja poliisin tekemän pahoinpitelyn ainoaa todistajaa ja silminnäkijää (minua) sekä tutustumasta pahoinpitelystä salaa tehtyyn korkealaatuiseen digitaaliseen tallenteeseen ja muihin todisteisiin.

Koska pahoinpidellyn ei ole edes väitetty luopuneen oikeudestaan nostaa syyte pahoinpitelijöitään vastaan rikosasiassa sekä korvausten saamiseksi ja pahoinpidelty on todisteena esitetyn rikosilmoituksenkin tekemällä vaatinut rikosten tutkimista ja korvauksia, pahoinpitelijöiden lisäksi myös tutkinnanjohtaja (rikosylikomisario Timo Seppälä), kuulustelijat (erityisen röyhkeä vanhempi konstaapeli Anu Kumpulainen ja rikosylikonstaapeli Anne Palonen), pahoinpitelijöiden avustaja (asianajaja Martti Jantunen), kihlakunnansyyttäjä Annukka Juntunen, tätä edeltänyt kihlakunnansyyttäjä Pia Kuittinen, Espoon käräjäoikeus ja pääkäsittelyn puheenjohtaja, Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Emilie Henn ovat jokainen alusta alkaen itsekin osallisena laittomiin menettelyihin tienneet hyökkäävänsä pahoinpideltyä ja pahoinpitelyn todistajaa vastaan syyllisten suojelemiseksi ilman vähäistäkään laillista perustetta. Lisäksi lautamiehet Juhani Mäntylä, Helena Pyhälahti-Räisänen ja Kari Karjalainen ovat osallistuneet tuomion tekoon mutta Espoon käräjäoikeus on asiakirjoissaan salannut lautamiesten käsityksen Espoon käräjäoikeudessa ja siihen liittyvissä viranomaisissa tapahtuneista laittomista menettelyistä. Pyydän Espoon käräjäoikeutta ilmoittamaan heti sähköpostitse sekä kirjeitse millä tavoin lautamiehet ovat osallistuneet asian käsittelyyn ja mitä heidän toiminnastaan tässä asiassa on merkitty asiakirjoihin. Minulle ei ole annettu tästä mitään tietoa, vaikka oikeudenkäynnin on pitänyt olla julkinen eikä salainen. Pyydän saada näiden minulta salattujen asiakirjojen jäljennökset heti ja hyvissä ajoin ennen hovioikeusvalituksen määräajan päättymistä.

Pahoinpitelyn ja siihen liittyvien rikosten laillinen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen viranomaiskäsittely ei ole sellainen, että ensin tuomitaan todistaja ilman todistajan kuulemista ja vasta sitten käsitellään korvausvaatimuksineen saman asian rikokset, joissa tuomittu on todistajana. Laillisen oikeusjärjestyksen vuoksi pyydän Espoon käräjäoikeutta ja Helsingin hovioikeutta pidentämään hovioikeusvalituksen määräaikaa minulle prosessiosoitteellani todisteellisesti toimitettavalla erillisellä valituskelpoisella kirjallisella päätöksellä ajankohtaan, jolloin pahoinpitely ja siihen liittyvät rikokset korvausvaatimuksineen on tutkittu ja käsitelty tuomioistuimessa sekä lisäksi ilmoittamaan viivytyksettä sähköpostitse päätöksen kokonaisuudessaan hyvissä ajoin ennen valitukselle asetetun voimassaolevan määräajan 6.2.2012 päättymistä tai muulla käytettävissään olevalla menettelyllä ja perusteella edellämainitun ja aikaisemmin esitetyn huomioonottaen keskeyttämään kaikki pahoinpitelyn todistajaa (minua) koskevat oikeustoimet odottamaan pahoinpitelyyn liittyvien rikosten ja korvausvaatimusten oikeuskäsittelyä. Huomattavaa on, että minä olen pahoinpitelyn todistaja -- en syytetty enkä rikoksesta epäilty -- eivätkä viranomaiset ja virkamiehet ole saaneet pahoinpitelijäpoliisien suojelemiseksi ja todistamisen estämiseksi oikeustoiminkin joukkovoimalla hyökäten painostaa todistajaa ja poliisin vakavasti vammauttamaa pahoinpideltyä. -- Tähän kohtaan kuuluu ruma sana mutta en kerro mikä se on.

Kun pahoinpidelty sai elinikäiset hengenvaaralliset vammat päähän, kaularankaan ja rintarankaan ja pahoinpitelijät kulkevat edelleen vapaina eikä poliisi suostu tutkimaan pahoinpitelyä -- mikä mahtaa olla syy, jonka vuoksi poliisin tekemän pahoinpitelyn ainoa todistaja ja silminnäkijä on pitänyt tuomita kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen todistajana tekemistään muistiinpanoista ja niistä kertomisesta sekä maksamaan pahoinpitelijöille kärsimyksestä ja pahoinpitelykuluina noin kahdeksantoistatuhatta (18000) euroa? Alustavan hovioikeusvalituksen täydennyksenä ennen varsinaisen valituksen lopullista laatimista pyydän Helsingin hovioikeutta kumoamaan tuomion kokonaisuudessaan sekä määräämään pahoinpitelijät -- ylikonstaapeli Arto Juhani Karjalaisen ja vanhemman konstaapelin, Keuruun kirkkovaltuuston nykyisen puheenjohtajan Esa Kalervo Ryynäsen -- maksamaan minulle erikseen vaatimani ja jo hovioikeudelle alustavina vaatimuksina ilmoittamani korvaukset ja kulut laillisine korkoineen ensimmäisestä pahoinpitelypäivästä 9.8.2009 alkaen.

Espoossa torstaina, helmikuun toisena päivänä vuonna kaksituhattakaksitoista

Osmo Anttalainen, dipl.-ins., M.Sc.E.E.
Prosessiosoite: PL 18, 02101 Espoo
Sähköpostiosoite: osmo.anttalainen@gmail.com

(2012.02.02)