Suomalaisen korruption oikea nimi on itsekorruptio

Näillä sivuilla kertomani esimerkit eivät ole yksittäisiä tapauksia, vaan pieni osa viranomaisrikollisten ja näiden yrityskumppaneiden tälläkin hetkellä jatkuvasta laajamittaisesta laittomasta yhteistoiminnasta oman edun hankkimiseksi sekä vahingon tuottamiseksi aivan tavallisille kansalaisille ja ulkopuolisille yrityksille.

Viranomaisrikollisten ja näiden yrityskumppanien muodostama suomalainen rikollisliiga tunnetaan nimellä "Hyvä Veli". Liigan tärkein saavutus on, että sen harjoittamaa toimintaa ei kutsuta korruptioksi. Tämä johtuu rikollisjärjestön laajuudesta, koulujärjestelmän käytöstä kansalaisten huomaamattomaan poliittiseen kasvatukseen sekä ulospäin suunnatusta yksinkertaisesta uskottelusta, pönötyksestä ja manipuloinnista.

Kun kaverit päättävät asiat keskenään, ketään ulkopuolista ei tarvitse lahjoa, vaan jokainen viranomaisrikollisten rikollisliigan jäsen saa nauttia yhteisistä eduista automaattisesti. Menettelyä kuvaa parhaiten nimitys "itsekorruptio", koska edut jaetaan "Hyvä Veli" -järjestön sisällä. Toisin sanoen, korruptiota ei kutsuta korruptioksi silloin kun korruptiojärjestelmä on niin laaja, että kaikki asiat pystytään järjestelemään jäsenten kesken ilman ulkopuolista apua.

Asian toinen puoli on, että suomalaiset ovat oppineet hyväksymään hiljaisesti kaikki vääryydet, jotka eivät kohdistu suoraan heihin itseensä ja vaikenevat näkemästään rikollisuudesta itseään suojellakseen. Suomalainen käräyttää mieluummin nakkivarkaan kuin viranomaisrikollisen, jolla on valtaa häntä kohtaan. Viranomaisrikollista ei edes voi tuomita mistään teosta, koska joku toinen "Hyvä Veli" auttaa aina.

Jokaisen muunkin rikollisliigan tärkein tavoite on päästä osaksi yhteiskunnan rakenteita, mikä "Hyvä Veli" -järjestöltä on onnistunut helposti viranomaisrikollisten avulla. Kun rikollisuus syntyy viranomaisten keskuudessa, sitä ei tarvitse soluttaa erikseen minnekään.

Itsekorruptio on luonnollinen jatko 1960-luvulla syntyneelle ja seuraavan kahden vuosikymmenen aikana länsimaisiin kieliin vakiintuneelle "Finlandizierung"-käsitteelle, johon kuului myös "itsesensuuri". Mahdollisesti suomalaista itsekorruptiota aletaan kutsua "Finruptioksi" kun ilmiön kotimaa opitaan tuntemaan. Toinen vaihtoehto on, että "suomettumisen" (Finlandizierung) käsite saa uusia merkityksiä paikallisen suomalaisen korruption erikoisista muodoista.

Ainakin toistaiseksi voimme kutsua korruption suomalaista versiota "itsekorruptioksi" tai englanniksi nimellä "self-corruption", jolla on poliittisia alistumismerkityksiä jo ennestään. Alistuminen merkitsee alistamisen pakotettua myöntämistä eli tunnustamista ellei alistumista seuraa välitön alistamisen lopettaminen. Suomalaiset kansakuntana ovat alistuneet viranomaisrikollisten tahtoon.

Osaavatko viranomaisrikolliset edes korruptoitua oikein?

Erityisen vaikeaa korruptioasioissa on ymmärtää, että suomalaiset viranomaisrikolliset näyttävät keskittyvän enemmän haitantekoon korruption uhreille kuin hyödyn hankintaan edunsaajille. Tätä kuvaavat parhaiten kaikkien tuntemat sanat "kateus", "kosto", "kiusanteko" ja "pirullisuus". Ulkomailla tämä nähdään lähinnä kansallisena typeryytenä mutta myös oveluutena, koska sellainen typeryys ja pahantapaisuus ovat vaikeasti ymmärrettävissä.

Jokainen pönöttävän viranomaisrikollisen nähnyt ymmärtää kuitenkin, että pikkuasioihinkin kohdistuvan vallan väärinkäytön tärkein tavoite on viranomaisrikollisen yritys "säilyttää kasvonsa". Tämä ei ole itämaisten ihmisten ja erityisesti japanilaisten yksinoikeus, vaan "kasvojen säilyttäminen" kuuluu oleellisena osana suomalaiseen viranomaisrikollisuuteen.

Kasvot pitää säilyttää sekä suhteissa tavallisiin suomalaisiin että viranomaisrikollisten kesken. Kun hätä on suurin, "Hyvä Veli" -järjestön apu on kuitenkin niin tehokasta ja luonnollista, että "harakiriä" ei tarvitse harkita.

Viranomaisrikolliset osallistuvat kansainväliseen korruptioon

Laajalti korruptoitunut Suomi sijoittuu edullisesti kansainvälisissä korruptiovertailuissa ainoastaan siksi, että suomalaisten viranomaisrikollisten paikalliset menettelytavat ovat muualla suurissa maissa tuntemattomia. Suomalaisten perusosaamattomuuden vuoksi näiden kansainvälisetkin korruptiojärjestelyt ovat niin alkeellisia, että korruption olemassaoloa ei voida uskoa.

Järjestely voi olla esimerkiksi sellainen, että suomalainen yritys hankkii yhdessä suomalaisten yritysten vientiä ulkomaille edistävän viranomaisen kanssa ulkomaisen asiakkaan, joka myös on jonkin valtion viranomainen. Suomen viranomaiset rahoittavat kaupan eli maksavat tavarat ja palvelut suomalaiselle yritykselle ja maksavat samalla suomalaisyrityksen kanssa tehdyin järjestelyin kaupasta päätäville vieraan valtion virkamiehille voitelurahana 10...20 prosenttia kaupan arvosta. Tehdystä kaupasta syntyy velka, jonka toisen maan veronmaksajat maksavat Suomen valtiolle. Voitelurahat tulevat Suomen valtiolta eli suomalaisilta veronmaksajilta ja ne maksetaan turvallisuussyistä salaisille pankkitileille johonkin muuhun maahan kuin virkamiesten omaan kotimaahan.

Korruptio on kivaa, heh, heh, heh...

Itsekorruptioon perustuvassa Suomen järjestelmässä tavallisia kansalaisia ja kilpailevia yrityksiä vahingoittavien toimenpiteiden sanotaan syntyvän vahinkoa kärsineiden vapaiden valintojen seurauksena itsestään, ilman korruptiomenettelyn osapuolten tai kenenkään muunkaan osallisuutta ja vastuuta. Viranomaisrikollisten tekojen oikeellisuus määräytyy siten, että teot ovat oikeita, koska ne ovat tapahtuneet. Väärästä menettelystä ei voi valittaa, koska menettelyn käyttäminen osoittaa, ettei menettely ollut virheellinen.

Nykyisten toimittajien vääräuskoisuudesta huolimatta muistutan, että sana "virtuaalinen" sopii tähän erinomaisesti. "Virtuaalinen" tarkoittaa sellaista, joka on olemassa mutta jonka olemassaoloa ei myönnetä: esimerkiksi diktaattori voi olla virtuaalinen (engl. virtual, The Merriam Webster Dictionary 1974 ISBN 0-671-80591-6) mutta mikään internetin virtuaaliseksi kutsuttu palvelu ei koskaan ole eikä voi olla virtuaalinen, jos palvelun tuottaja itse kutsuu palvelua virtuaaliseksi. Korruptoitunut viranomaisrikollinen on varmasti aina virtuaalinen.

Korruptiota koskevat rikokset ja niihin liittyvät riidat ratkaisee Suomessa sama viranomainen, jonka toiminnasta korruptiossa on kyse. Jos asia joutuu muunlaiseen käsittelyyn, kaverit ratkaisevat toistensa asioita. Usein nämä työskentelevät samassa rakennuksessa ja kuuluvat samaan viranomaisrikollisten rikollisliigaan. Veikkaus oy:n mainosten sanoin: "Suomalainen voittaa aina, heh, heh, heh..."